Avainsana-arkisto: Eduskuntavaalit

Palveluseteli psykoterapiaan myös Kainuussa

Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Ne ovat suurin syy sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Suomessa. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja niistä on tullut haaste koko kansanterveydelle. Palvelujen saatavuus on saatava samalle tasolle kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kainuussa mielenterveysongelmia on paljon. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kainuussa 4,3 % sai työkyvyttömyyseläkettä 16–64 vuotiaista, mikä on reilusti enemmän kuin koko maassa vuonna 2021. Samaan aikaan kainuulaiset käyttävät mielenterveysongelmien vuoksi terveyspalveluja koko maata vähemmän. Kainuussa on viime vuosina ollut maan pisimmät odotusajat psykiatrian palveluihin, esimerkiksi nuorisopsykiatrian palveluissa.

Mielenterveysongelmia hoidetaan Suomessa lähinnä lääkkeillä ja psykoterapialla. Vaikka terapiat ovat yleistyneet Suomessa, kaikki halukkaat eivät edelleenkään pääse terapiaan. Psykoterapia on tutkimusten mukaan hyödyllinen ja riittämättömästi käytetty hoito useissa psykiatrisissa sairauksissa.

Useilla hyvinvointialueilla on jo käytössä palveluseteli joko tavalliseen tai lyhytkestoiseen psykoterapiaan. Lyhytpsykoterapia soveltuu hyvin lyhytaikaisiin tai lieviin ongelmiin, joiden taustalla on erilaisia kriisejä, uupumus, ahdistus tai masennus.

Palvelusetelillä edistetään mielenterveyspalveluja tarvitsevien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemaansa apua yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämän vuoksi Kainuun hyvinvointialueen tulee ottaa käyttöön palveluseteli psykoterapiaan ja muihin lyhytterapioihin.

Kainuussa on koko maata enemmän ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeellä. Työllisyysaste on hyvinvointialueiden matalimpia. Itsemurhiin kuolee koko maata useampi Kainuussa. Herää kysymys, miten meillä on varaa olla ottamatta palveluseteliä käyttöön?

(julkaistu Kainuun Sanomissa 25.1.2023)

Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Kohti maailman parasta sotea

Lähes kaikki Suomen hyvinvointialueet ovat aloittamassa ensimmäisen toimintavuotensa alijäämäisinä. Tämän vuoksi monet hyvinvointialueet ovat tehneet avoimia vetoomuksia valtiolle lisärahoituksen saamiseksi. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on moitittu, vaikka rahoituksen määräytymistekijöissä huomioidaan aikaisempaa paremmin alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja alueellisten olosuhteiden eroissa. Sote-uudistuksen varaan on laskettu paljon, sillä hyvinvointialueiden kustannukset ovat noin kolmannes valtion budjetista (n. 22,5 mrd. euroa).

Rahoitusmallin keskeinen idea on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja osaltaan turvata julkisen talouden kestävyyttä. Säännösten lähtökohtana on turvata niin kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen kuin hyvinvointialueen talouden pysyminen tasapainossa. Kustannusten hillintää tarvitaan, sillä väestörakenne, työllisyys ja julkinen talous muodostavat kolmiyhteyden. Tämä asettaa samalla reunaehdot suomalaisen hyvinvointivaltion laajuudelle sekä sosiaali- ja terveyspolitiikalle.

2020-luvulla hyvinvointivaltion uudistaminen on pääosin olemassa olevien voimavarojen kohdentamista uudelleen. Vaikka suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan, hyvinvoinnissa on suuria eroja. Lapsiin on tärkeää panostaa jatkossakin, sillä lapsuuden ja nuoruuden olosuhteiden eriarvoisuus näkyy eroina hyvinvoinnissa ja terveydessä aikuisiällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vieläkin eroja ylläpitäviä tekijöitä, eikä palvelujen saanti toteudu kaikissa väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi suurituloisimmat miehet elävät lähes 13 vuotta kauemmin kuin pienituloiset.

Yksittäisen hyvinvointialueen taloudellisia kannustimia ei tule muuttaa, sillä tällöin koko sote-uudistuksesta tulee kustannuksia lisäävä automaatti. Jos yksittäinen hyvinvointialue voi välttyä poliittisesti ikäviltä päätöksiltä valtion lisärahoituksella, on myös muilla hyvinvointialueilla houkutin turvautua valtion lisätukeen. Tämä nakertaa koko uudistuksen luotettavuutta.

Ikääntymisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytynyt työvoimapula ja kasvavat henkilöstö- ja palkkakustannukset pakottavat hyvinvointialueet etsimään uusia ratkaisuja. Sote-uudistus mahdollistaa aikaisempaa kunnallista mallia paremmin resurssien kohdentamisen ja yhteistoiminnan hyödyt niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti. Samalla on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityisesti perusterveydenhuolto 2020-luvun tarpeisiin digitaalisuutta hyödyntäen. Kovaäänisin potilas ei aina ole suurimman avun tarpeessa – sama pätee myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin.

Palvelut järjestyvät myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tämä edellyttää tietoon, tutkimukseen ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta voidaan parantaa vähentämällä jonoja ja helpottamalla hoitoon ja palveluihin pääsyä. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän pullonkaulojen tunnistamista. Asiakkailla tulee olla nykyistä laajempi oikeus valita palveluntuottaja, olipa se yksityinen yritys, järjestö tai julkinen toimija.

Maailman paras sosiaali- ja terveydenhuolto ei synny itsestään. Parantamalla palveluiden toimivuutta palveluseteleillä, ehkäisemällä ongelmia oikea-aikaisesti ja panostamalla hyvinvointierojen kaventamiseen ollaan oikealla suunnalla.

Sähköpyörät kuuluvat kaikille meille

Polkupyörä on yleensä ensimmäinen kulkuväline, jota opimme käyttämään lapsena. Onkin omituista, että valtiovalta ei tue pyöräilyä ja erityisesti sähköpyöräilyä nykyistä enemmän. Suomalaisten ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän keinoja lisätä väestön liikuntaa.

Sähköpyörien kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Eri arvioiden mukaan sähköpyöräily edistää terveyttä ja säästää luontoa. Sähköpyöräily on selkein liikkumisen megatrendi tällä hetkellä. Sähköpyörä on helppo ja ympäristöystävällinen kulkuväline, sillä se on päästötön liikkumismuoto. Sähköpyöräily sopii myös heikompikuntoisille ja säännöllistä liikkumista aloitteleville.

Suurin este sähköpyörän hankkimiselle on sen korkea hankintahinta. Lisäksi pyörän lataaminen ja säilyttäminen voivat olla hidasteita. Myös mahdollinen pyörävarkaus huolettaa monia. Nykyään tarjolla on myös sähköpyöriä, jotka soveltuvat tavaroiden ja usean ihmisen kuljettamiseen (ns. rahti- ja tavarapyörät). Siksi sähköpyörä on samalla täydellinen vaihtoehto uuden tai toisen auton hankkimista pohtivalle. Sillä voi helposti myös korvata vanhan auton.

Suomessa aikaisemmin käytössä ollut autojen romutuspalkkion tulisi olla suurempi, kun auton sijaan hankitaan sähköpyörä. Romutuspalkkio tulee jatkossa voida käyttää myös jo olemassa olevan polkupyörän sähköistämiseen. Nykymuodossaan valtion verovapaa työsuhde-etu pyöriin kohdentuu vain työssä käyviin ja vain pieni osa työnantajista on ottanut käyttöön pyöräedun.

Suomen kannattaisi ottaa mallia pyöräilyn mallimaasta Hollannista ja laajentaa aikaisempia kokeiluja pyöräilyn lisäämiseksi. Yhtä aikaa on edistettävä työmatkojen korvaamista pyöräilyllä ja kaiken ikäisten ihmisten pyöräilyä.

Sähköpyöräily on mitä parhain terveysliikunnan muoto varsinkin työikäisille ja ikääntyneille. Tämän vuoksi sähköpyörät kuuluvat kaikille ja sähköpyöräilyä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin.

Yhteinen tenttitila edistäisi korkeakoulutusta Kainuussa

Kajaanin Akateemiset Naiset ry (KS 15.10.2022) kirjoittivat korkeasti koulutetun työvoiman osaajapulasta ja esittivät yliopistotasoisen korkeakoulutuksen lisäämistä Kainuuseen. Opiskelua korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää monin tavoin. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta pelkästään opintoihin sisältyviin tentteihin osallistuminen voi aiheuttaa paljon matkustamista ja kustannuksia.

Konkreettinen panostus korkeakouluissa opiskelevien tilanteeseen on yhteisen tenttitilan järjestäminen Kainuuseen. Suurin osa suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on liittynyt jo tulevaisuuden tenttijärjestelmän, EXAM:in käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita tenttiaikansa ja -paikkansa joustavasti myös muun kuin oman korkeakoulun tiloissa. Tämä voisi lisätä Kainuussa järjestettävän korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kainuussa asuvan korkeakouluopiskelijan taas ei tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle osallistuakseen tenttiin.

Idea ei ole uusi – esimerkiksi Kuhmon kaupunki selvitti keväällä 2021 yhteisen tenttitilan järjestämistä Kuhmoon. Kuhmon kaupunki kuitenkin päätti, ettei hanki tenttitilaa itse. Kaupunki toimii mm. kaikkien tahojen kanssa, joiden tavoitteena on saada EXAM-tenttitila Kainuuseen.

Yhteisen tenttitilan järjestäminen sopisi erinomaisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on lakisääteinen tehtävä edistää tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tenttitila helpottaisi samalla Kainuun hyvinvointialueen työntekijöiden täydennys- ja jatkokouluttautumista. Tenttitilan käytöstä ja kustannusten jakamisesta olisi mahdollista sopia Kainuun kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tenttitila sopisi esimerkiksi uuden sairaalan tiloihin, jolloin etäisyys myös Kajaanin ammattikorkeakoululle olisi lyhyt.

Kainuu on edelleen Suomen matalimmin koulutettu maakunta ja pysyy sellaisena, jollemme yhdessä rakenna parempaa tulevaisuutta. Yhteisen tenttitilan perustaminen olisi nopea ja konkreettinen keino edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta Kainuussa.