Sosiaalipummien sijaan on parempi puhua sosiaalipommista. Sosiaalipommi koostuu rakenteellisesta alijäämästä, joka on syntynyt pitkällä ajalla. Matala syntyvyys, väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen edellyttävät uusia ratkaisuja. Sote-menot ovat jatkaneet kasvua ja jääneet korkealle tasolle.

Vaikka Suomessa on historiallisen korkea työllisyysaste, tarvitaan merkittäviä uudistuksia. Valtion talouden kantokyky ei ole tasapainossa. Sosiaalimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimpia. Erilaiset rakenneuudistukset ovat toistuvasti siirtyneet, epäonnistuneet tai laimentuneet. Siksi 2020- ja 2030-luvut ovat niukkojen resurssien uudelleen jakamista.

Sosiaalivakuutusta tulee sote-palvelujen lisäksi uudistaa merkittävästi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston ja tason heikennys ovat vasta alkusoitto julkiseen keskusteluun. Sosiaaliturva kattaa kehdosta hautaan ja kaikenlaiset elämäntilanteet.

Hyvinvointivaltio tulee uudistaa kannustavammaksi. Tarvitsemme kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluja. Peruskysymyksinä meidän on pohdittava yhä uudelleen, minkälaisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin meillä on varaa.

Sosiaalipommin purkamiseksi tarvitsemme ideologisen vastakkain asettelun välttämistä. Juurisyyt ovat sosiaalisia ongelmia ja kustannuksia ylläpitävissä rakenteissa. Yksittäisten sosiaalipummien sijaan meidän tulee ottaa näkökulmaksi koko väestö ja onnistua hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa.

Tarvitaan oikeudenmukaisia ratkaisuja indeksikorotusten tarkistamiseen sosiaaliturvassa. Jossittelun sijaan on uskallettava uudistaa sosiaalivakuutusta ja palvelurakenteita. Sopeuttamistoimet on tehtävä hallitusti, jotta luottamus parempaan huomiseen säilyy.