Kirjoittajan arkistot: Matti Heikkinen

Kenelle nakki napsahtaa?

Päivän politiikkaa seuratessa toistuu usein sama kaava. Ikävien uutisten jälkeen alkaa muistelu, kuka oli hallitusvastuussa silloin, kun tämä tai tuo asia alun perin päätettiin. Tämä imelin viisauden laji (jälkiviisaus) näyttää nostavan päätään erityisesti niissä tilanteissa, kun jostakin päätöksestä tulee yllättäviä seurauksia (esim. valtionyhtiö Fortumin Uniper-kaupat).

Hyvinvointialueuudistus on pitkällä ja monilla alueilla mietitään juuri nyt, miten rahat saadaan riittämään. Esimerkiksi Kainuun alueella on arvioitu, että tuleva rahoituspohja on arviolta 19–30 M€ alle arvioitujen toimintakulujen. Samalla talousarvion valmistelussa varaudutaan noin 25 M€:n alijäämään. Tämän seurauksena Kainuun hyvinvointialue voi joutua jo lähivuosina ns. arviointimenettelyyn, mikäli hyvinvointialue ei onnistu tarvittavissa talouden tasapainottamistoimissa.

Yllätyksenä tilanne ei Kainuussa tule, koska Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perintönä moni talouden tasapainottamistoimenpide on siirtynyt. Esimerkiksi usean vuoden vireillä ollut Kuhmon terveysaseman viikonloppuvastaanoton lääkäripalveluiden lakkauttamisesta tehtiin päätös syksyllä 2022, kun lääkäripalvelun tuntihinnaksi muotoutui 400–700 €/tunti. Aika kallista palvelua, kun ottaa huomioon, että potilasmäärä on viikonloppuisin ollut n. 4–11 potilasta per päivä Kuhmossa.

Päätöksentekoon liittyy aina epävarmuustekijöitä. Jälkikäteen on helppo kehitellä erilaisia tarinoita siitä, miksi jokin asia meni niin kuin se meni. Viime aikoina niin paikallisella kuin kansallisella tasolla on ollut tapana siirtää ikäviä päätöksiä tulevaisuuteen, jopa tuleville sukupolville.

Se on jo nyt varmaa, että seuraava hallitus joutuu Suomessa ikävien päätösten eteen. Karkeat vaihtoehdot ovat jo tiedossa: 1) lisää veroja, 2) karsimista tai leikkaamista tai 3) lisää tuloja ja työllisyyttä. Toisaalta juuri vaalien alla juuri kukaan ei julkisesti halua puhua leikkauksista tai heikennyksistä julkisiin palveluihin.

Myös vallassa olevilla on usein halua lykätä ikäviä päätöksiä. Pienistä puroista voi kertyä suuria säästöjä, varsinkin jos säästöjä ajatellaan usean vuoden aikajänteellä. Toisaalta säästöpaineet niin aluetasolla kuin valtion tasolla edellyttävät merkittäviä muutoksia hyvinvointivaltioon ja arvovalintoja.

Taas olisi hyvä aika käydä keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä. Haluammeko pitää Kainuussa mahdollisimman kattavan palvelujärjestelmän hinnalla millä hyvänsä? Haluammeko pitää Suomessa mahdollisimman kattavan sosiaaliturvan? Miten näitä järjestelmiä tulisi kehittää inhimillisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla?

Aikaisempien päätösten polkuriippuvuus estää myös hyvinvointivaltion uudistamista. Esimerkiksi Suomessa monet työelämän lait ja sosiaalipolitiikan rakenteet ovat syntyneet täysin toisenlaisissa olosuhteissa. Uudistusten tekeminen on vaikeaa, koska sosiaalipolitiikan jokainen osa voi olla välttämätön jollekin väestönosalle. Nakkia ei voi syödä ja säästää yhtä aikaa – yhtä vastuutonta on siirtää ikäviä päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.

Kaikki keinot käyttöön talven energiakriisin varalta

(julkaistu Kainuun Sanomissa 6.9.2022)

Nyt on jo nähtävissä, että ensi talvesta tulee monelle kotitaloudelle erityisen vaikea. Sähkön hinta on ennätyskorkealla ja sen riittävyyden varmistaminen on haaste. Mikäli sähköyhtiöt luopuvat määräaikaisista sopimuksista ja markkinoilla siirrytään pörssihinnoitteluun, riskin hintojen noususta kantavat kotitaloudet.

Jokainen voi osaltaan säästää sähköä, mutta korkea sähkön hinta vaikuttaa monin tavoin eri koteihin. Kotitalouksien käytettävissä olevia varoja ja ostovoimaa pienentävät myös korkea inflaatio ja korkojen nousu. Usean on pakko tinkiä välttämättömistä menoista, kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Ensi vuoden valtion budjettiin on alustavien tietojen mukaan tulossa erilaisia tukimuotoja, kuten ylimääräinen lapsilisä sekä muita määräaikaisia tukimuotoja. Valtion lisäksi myös Kainuussa on aika valjastaa kaikki keinot käyttöön kainuulaisten auttamiseksi. Tämänkin kriisin ylitse päästään, mutta uusien keinojen lisäksi meillä on monia olemassa olevia keinoja ja palveluja.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä ensi vuonna toimintansa käynnistävä Kainuun hyvinvointialue voivat auttaa monin tavoin. Voimme paikallisesti päättää esimerkiksi väliaikaisista muutoksista täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Lisäksi käytössämme on sosiaalinen luotto, jonka myöntämiskriteereistä ja ehdoista voimme paikallisesti päättää. Palveluiden ruuhkautumisen varalta sosiaalityössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on varauduttava lisääntyvään avun tarpeeseen.

Me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Kun koronavirus levisi ensimmäistä kertaa Kainuuseen, olimme kohtuullisen hyvin varautuneita. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset yhdessä kuntien, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa koordinoivat apua ja tukea sitä eniten tarvitseville. Viimeistään nyt on aika käynnistää samanlainen koordinaatio, yhteistyö ja ennakointi tulevan varalle. Myös naapurien ja läheisten merkitys tulee korostumaan – pidetään huolta toisistamme.

Mikäli laiminlyömme tähän kriisiin varautumiseen, aiheutuu siitä tarpeetonta inhimillistä kärsimystä. Lasten ja perheiden ahdinko näkyy lisääntyvinä palvelutarpeina sekä kasvavina kustannuksina. Ongelmien ehkäisy ennalta on aina halvempaa, kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.

Tuleva talvi tulee koettelemaan niin yksittäisten kainuulaisten elämää kuin koko Suomea. Tehkäämme kaikkemme, jotta kenenkään ahdinko tai vaikea taloudellinen tilanne ei pääse kärjistymään.

Vapaus valita – palvelusetelit ovat mahdollisuus Kainuulle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.7.2022)

Kainuun hyvinvointialueen valtuusto teki merkittävän strategisen valinnan viime kokouksessaan (29.6.2022). Palveluiden tuottaminen ja järjestäminen erotetaan jatkossa toisistaan ja hyvinvointialueen johdon järjestämiskyvykkyyttä vahvistetaan.

Suomessa palveluseteleitä on käytetty vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään, palvelutarjonnan sisällön monipuolistamiseen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, ruuhkahuippujen tasaamiseen sekä asiakkaan mielipiteen huomioimiseen. Useimmiten palveluseteleitä on kohdennettu uusille asiakkaille, jolloin palvelujen järjestämistapa ei ole muuttunut vanhojen asiakkaiden kohdalla.

Palveluseteleihin voi sisältyä riski eriarvoisuuden lisääntymisestä. Eriarvoistavan vaikutuksen ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota palvelusetelien ehtoihin, omavastuuseen, käytännön järjestelyihin ja asiakkaan edellytyksiin käyttää valintamahdollisuuksia. Kun palvelusetelien käytön syitä on kysytty asiakkailta, keskeinen valintaperuste on ollut nopeampi pääsy palveluihin. On siis meidän päätösvallassamme, haluammeko ylläpitää jonoja vai nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Hyvinvointialueen järjestämistehtävään sisältyy esimerkiksi markkinoiden kartoittaminen, tuottajien ja palveluiden vertailu sekä yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on laatia myös hankintastrategia, joka ohjaa palveluiden tuottamista ja hankintaa. Kainuussa kannattaa vahvistaa nykyistä hankintaosaamista ja -yksikköä. Markkinoiden epätäydellinen ja epätasaisesti jakautuva informaatio voivat aiheuttaa laadun heikkenemistä. Asiakkaalle toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Asiakkaat tarvitsevat vertailukelpoista tietoa erilaista palveluista ja palveluntuottajista.

Minusta on moraalitonta, että yksittäiset luottamushenkilöt pelottelevat kuntalaisia kasvavilla omavastuuosuuksilla palveluseteleissä. Samaan aikaan julkisissa palveluissa on jonoja ja merkittäviä ongelmia palveluihin pääsyssä. Asiakkaalla on viime kädessä vapaus valita. Asiakkaalla on lain mukaan aina oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Meillä on myös vapaus valita entistä paremmin toimivat palvelut, jos niin haluamme.

Avoimella datalla tukea hyvinvointialueen päätöksentekoon

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.6.2022)

Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota. Se on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Julkinen hallinto kerää ja hallinnoi Suomessa erittäin arvokkaita tietovarantoja, joita avaamalla voidaan edistää monia tavoitteita.

Kainuun hyvinvointialueella syntyy valtava määrä dataa, joka on arvokasta. Kun tämä data avataan yhteiskunnan käytettäväksi, sen arvo voidaan moninkertaistaa. Avoimen datan kriteerejä ovat datan uudelleenkäytön salliva lisensointi, maksuttomuus ja muokattavuus (koneluettavuus). Avoimeen dataan ei sisälly yksityisyydensuojan piiriin kuuluvia henkilötietoja, salassa pidettäviä aineistoja tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä aineistoja.

Avoimen datan avulla voidaan edistää demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Sen avulla voi syntyä uusia innovaatioita ja kokonaan uusia markkinoita. Avoin data edistää myös hallinnon sisäistä tehokkuutta. Suomessa avoin data on yleistynyt 2010-luvulta alkaen ja kenties tunnetuin esimerkki on Maanmittauslaitoksen avaama maastodata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee avointa dataa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kela on avannut tietoja kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

Juuri nyt Kainuussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota datan avoimuuteen. Kainuun hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä uusia tiedolla johtamisen työkaluja, tietoaltaita ja teknisiä ratkaisuja. Kaikkiin näihin tulisi sisällyttää perusvaatimuksena informaation ja tiedon avaaminen avoimena datana. Tähän liittyy esimerkiksi erilaiset julkaisutekniikat ja rajapintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen avointa dataa on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Esimerkiksi tutkijoille ja korkeakoulujen opiskelijoille se tarjoaa monenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia. Hyvinvointialueen johdolle ja poliittisille päätöksentekijöille se tarjoaa uusia näkökulmia ja tarkempia perusteluja päätöksenteon tueksi. Kansalaisille avoin data voi tehdä näkyväksi sen, mihin esimerkiksi resurssit kuluvat, missä ovat tyytyväisimmät asiakkaat tai milloin palveluissa on kaikista rauhallisinta.

Viimeistään nyt tulisi edistää avoimen datan käyttöä Kainuussa. Kainuun sote ei tiettävästi ole julkaissut aikaisemmin avointa dataa. Yksittäiset kunnat Kainuussa ovat avanneet erittäin rajallisen ja pienen osan tietovarannoistaan (esim. ostolaskut, henkilöstötietoja). Onkin yllättävää, että avointa dataa on käytössämme niin vähän, vaikka asiaa on edistetty jo yli vuosikymmenen.

Kainuun hyvinvointialue voi palvella aluetta ja yhteiskuntaa laajemmin myös tiedolla. Erityisen kiinnostavia data-aineistoja voisivat olla asiakastyytyväisyyteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät aineistot sekä toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvät aineistot. Julkaisemalla materiaalit avoindata.fi -portaalissa, myös muut aiheesta kiinnostuneet löytävät aineiston.

Kuusi asiaa, jota olen oppinut digipedagogiikasta

Aloitin opettajana ja projektiasiantuntijana Kajaanin ammattikorkeakoulussa keväällä 2021. Kun aloitin, minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä nykyaikaisesta verkkopedagogiikasta ja suurin osa aiheeseen liittyvistä käsitteistä oli minulle kokonaan vieraita. En ollut esimerkiksi käyttänyt moodlea vuosikausiin.

Suoritin opettajan pedagogisen pätevyyden vuonna 2011 ja muistikuvieni mukaan digipedagogiikasta ei tuolloin puhuttu mitään. Toisaalta aloittaessani opettajana keväällä 2021, korona-aikaa ja etäopetusta oli Suomessakin eletty jo pitkään.

Tätä kirjoittaessani kesäkuussa 2022 minulla on takana noin 10 erilaista opintojaksoa, joita olen päässyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja ideoimaan. Osa opintojaksoista on nonstop-kursseja, osa lähi- ja etäopetusta sisältäviä ja osa kokonaan itsenäisesti opiskeltavissa.

1. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Verkko-opintojakson tai -kurssin toteuttamisessa on valtava määrä erilaisia vaihtoehtoja ja yksityiskohtia. Hyvä suunnittelu ja etukäteen tehtävä työ varmistavat hyvän lopputuloksen. Liian monimutkaista ei kannata toteuttaa, vaan pyrkiä sopivan yksinkertaiseen.

Juuri nyt pinnalla opetuksessa tuntuu olevan flipped learning eli käänteinen oppiminen/opetus. Lisäksi massiiviset online-kurssit (MOOC) yleistyvät. Olipa lähtökohta jompi kumpi tai perinteisempi opintojakso, erinomainen opas verkko-opintojakson suunnittelun tueksi on Aalto-yliopiston ja Huhtasen (2019) verkko-oppimisen muotoilukirja.

Ihmiset ovat yleensä ylpeimpiä juuri viime aikaisista saavutuksistaan ja niin minäkin. Eettisyys asiakkaan kohtaamisessa -opintojaksolla tein suuren määrän erilaisia vuorovaikutteisia tehtäviä, panostin palautteeseen ja luotin ennen kaikkea mielenkiintoiseen sisältöön. Opintojakson luennot ovat osin kesken, mutta se ei estä opiskelua. Luennot on minun tarkoitus tehdä loppuun syksyllä tai seuraavana keväänä. Tämä opintojakso on KAMK:n avoimen amk:n tarjonnassa, ks. lisätietoja täällä.

Koska muokkaan opintojakson sisältöä vielä ensimmäisen toteutuksen jälkeen, paras kokonaisuus on useimmiten vielä tulossa. Olen pyrkinyt suunnittelemaan oman opintojaksoni ja digimateriaalit siten, että pystyn tarvittaessa päivittämään ja/tai muokkaamaan niitä helposti.

2. Käytettävyys, käytettävyys ja käytettävyys

Helpoin tapa halvaannuttaa oppiminen on laiminlyödä käytettävyys. Käytettävyydellä tarkoitan tässä opintojakson rakennetta, selkeyttä ja loogisuutta. Käytettävyys liittyy myös yksittäisiin H5P-oppimistehtäviin. Hyvin suunnitellussa opintojaksossa opiskelija ohjataan vaivattomasti oikeaan toimintoon ja kokonaisuus vaikuttaa selkeältä ja helposti hahmoteltavalta.

Hyvin laadittu verkkokurssi ohjaa oppijaa navigoimaan helposti verkkokurssilla eteenpäin. Sama pätee luonnollisesti hyvin laadittuun oppimistehtävään. Kun käytettävyys on kunnossa, kaikki toimii helposti ja ymmärrettävästi. Kognitiviisen psykologian periaatteet kannattaa hyödyntää myös verkko-opetuksessa ja -oppimisessa. Jostakin syystä monessa oppimisympäristössä asetuksia on valtava määrä, aivan kuin tarkoitus olisi mahdollistaa se, että jokainen opettaja voi tehdä mahdollisimman erilaisen opintojakson.

Olen hyödyntänyt käytettävyyden parantamisessa tarkistuslistoja (ks. esim. eAMK-materiaalit). Aiheeseen sopiva klassikkoteos on Don Normanin (2013) kirja The Design of Everyday Things.

3. Palaute on lahja

Tietokoneen antama automaattinen palaute opiskelijalle on yhtä merkityksellistä oppimisen kannalta kuin opettajan antama palaute. Tämä tuntuu epäuskottavalta, mutta aiheesta on olemassa tutkimuksia.

Automaattista palautetta ja kannustusta kannattaa sisällyttää moneen eri vaiheeseen verkkokurssilla. Minun verkkokursseillani kannustavia lauseita ja ajatuksia on siellä täällä, mm. heti alussa ja jokaisen tentin yhteydessä.

Palautetta kannattaa kerätä. Minulla on ollut tapana kerätä palautetta niin yksittäisestä tenttikirjasta kuin koko verkko-opintojaksosta. Peruskysymyksenä käytän NPS-mittaria. Lisäksi kysyn mikä oli parasta ja jäi erityisesti mieleen sekä pettymyksiä.

Monesti opiskelijoiden esittämät kysymykset kertovat puutteellisesta tai epäselvästä ohjeistuksesta. Verkkokurssin ohjeistus on riittävällä tasolla, kun opiskelijat suoriutuvat sen läpi ilman, että heidän tarvitsee kysyä tai tarkistaa jotakin opettajalta. Usein tämä vaatii opintojakson testausta, palautteen keräämistä ja epäselvien asioiden selkeyttämistä.

Palaute on lahja, koska sen avulla pystyn parantamaan omaa opetustani. Moni tehtävä on parantunut, kun opiskelijat ovat kysyneet tarkentavia kysymyksiä tai antaneet palautetta.

4. (Opettajan) Laiskuus on hyve

Nykyaikaiset verkko-oppimisympäristöt mahdollistavat monenlaisia automaatioita. Tentit ja tehtävät voi säätää tarkastamaan itse itsensä. Myös essee-tyyppiset tehtävät voi pisteyttää automaattisesti. Palautteen ja arvioinnin voi automatisoida.

Myös opiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää. Verkko-oppimisessa on helppoa hyödyntää opiskelijoiden ennakkotietoja esimerkiksi oppimistehtävien tai verkkokeskustelujen aiheissa.

Uusimmissa oppimisympäristöissä on mahdollista myös automatisoida opiskelijoiden aktivointiin liittyviä tehtäviä. Järjestelmän voi säätää tekemään muistutuksia ja herätteitä opiskelijoille. Toisaalta kannattaa muistaa, että turhat herätteet, viestit ja muistutukset häiritsevät tarpeettomasti ja tärkeät viestit saattavat hukkua viestitulvaan.

Automaatiota voi lisätä myös muussa opetustyössä helposti. Sähköisillä ajanvarauskalentereilla ja esimerkiksi Microsoftin Power Automate -työkalulla monen yksinkertaisen tai aikaa vievän työvaiheen voi automatisoida kokonaan.

5. Vuorovaikutus korostuu myös digipedagogiikassa

Opiskelijoilla ja ihmisillä on sisäsyntyinen tarve olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jostakin syystä monessa oppimisympäristössä perusajatus näyttää olevan se, että opiskelijat tekevät erilaisia suorituksia opettajaa varten. Usein vieläpä niin, että he eivät näe toistensa suorituksia.

Verkkopedagogiikassa vuorovaikutusta kannattaa lisätä kaikissa opetustuokioissa. Vaihtelu virkistää ja pelkkä äänen kuuntelu tietokoneelta tai kännykältä on puuduttavaa.

Opiskelijoiden kanssa kannattaa sopia vuorovaikutuksesta. Videokuvan on hyvä olla auki niin paljon kuin mahdollista, vähintään aina kun joku puhuu etäyhteyksien välityksellä.

Psyykkistä turvallisuutta lisää se, että verkko-opintojaksoilla on selkeät ohjeet verkkovuorovaikutukseen ja -keskusteluun liittyen. Minun opintojaksoilla opiskelu toteutetaan siten, että yksittäiset opiskelijat eivät joudu omalla nimellään esittämään vaikeita tuloksia. Koska suurin osa viestinnästä on kirjallista, muistutan opiskelijoita myös API-periaatteesta (Assume Positive Intent, eli oleta positiivinen aikomus). Oleta siis, että jokaisen viestin kirjoittaja on lähtökohtaisesti myönteisellä tarkoituksella liikkeellä.

6. Laadukasta voi tehdä myös edullisesti

Tänä päivänä Internet on pullollaan erilaisia sovelluksia, joiden avulla omia verkkopedagogiikkaan liittyviä sisältöjä voi helposti parantaa. Hinta ei ole este, sillä lähes kaikki sovellukset ovat maksuttomia.

Huono äänenlaatu on ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Epäselvä ääniraita tai erilaiset tekniset häiriöt heikentävät helposti opiskelun mielekkyyttä. Tämän ongelman korjaaminen on myös yksinkertaista: hanki parempi mikrofoni. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi Blue Yeti usb-mikrofoni. Minulla on käytössä Zoom H4n-pro digitaalinen tallennin, jonka voi tehdä myös muita äänityksiä helposti ja sen voi kytkeä myös tietokoneeseen.

Myös maksuttomilla videon käsittelyyn tarkoitetuilla ohjelmilla voi helposti kohentaa videon immersiivisyyttä, pituutta, sisältöä tai mielenkiintoa. Videon pituuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota: 5-20 minuuttia riittää useimpiin asioihin.

Maksuttomalla Audacity -sovelluksella voi saksia ja parantaa äänitiedostojen laatua helposti. Videoiden parantamiseen suosittelen Davinci Resolve -ohjelmaa. Molemmat ovat aluksi sekavan/vaativan näköisiä, mutta verkossa ja YouTubessa on paljon hyviä ohjeita molempien sovellusten peruskäyttöön liittyen.

Verkko-opetusmateriaaleja voi valmistaa helposti maksuttomilla sovelluksilla ja työkaluilla. Vuorovaikutteisia tehtäviä on helppo tehdä H5P-työkaluilla (ks. myös Lumi-sovellus).

Hyvinvointialueen arvot luovat luottamusta

Kainuun hyvinvointialueen valmistelussa alkaa keskustelu arvoista. Hyvinvointialueen tuleva strategia rakentuu yhteisille arvoille. Julkinen keskustelu arvoista on tärkeää, sillä arvot luovat luottamusta. Luottamus on yhteistoiminnan liimaa ja osa yhteistä sosiaalista pääomaa. Kainuun hyvinvointialueen on johdonmukaisesti ja aidosti lunastettava sille asetetut odotukset.

Odotettavissa on myös arvoristiriitoja. Heikoimmillaan käy niin, että Kainuun hyvinvointialueella on keskenään ristiriidassa olevia arvoja. Ristiriitoja aiheuttaa tilanteet, joissa kaikki arvot eivät voi toteutua yhtä aikaa. Arvojen vastainen toiminta voi karkottaa niin työntekijöitä kuin asiakkaita.

Kainuun hyvinvointialueen arvojen lähtökohdaksi on otettava meitä ihmisiä yhdistävät tekijät ja yhdenvertaisuus. Ympärillämme oleva eriarvoisuus on merkki epätyydyttävästi järjestetystä yhteiskunnasta.

Kainuun hyvinvointialueelle sopii erinomaisesti seuraavat itseisarvot: oikeudenmukaisuus, viisaus ja hyvinvointi. Lisäksi tarvitsemme välinearvona tehokkuutta, jotta saavutamme muut arvot. Kun järjestämme palvelut tehokkaasti, voimme saavuttaa enemmän hyvinvointia.

Universalismin periaatteet ovat rapautuneet Suomessa, kun eritasoisia julkisesti tuettuja palveluita tarjotaan eri järjestelmissä eri väestöryhmille erilaisin kustannuksin. Sosiaalipolitiikassa universalismilla tarkoitetaan yleensä palveluja tai etuuksia, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus ja jotka rahoitetaan verovaroin.

Olemme ylläpitäneet terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikalla terveyden eriarvoisuutta jo vuosia. Työterveyshuolto on potilaalle maksutonta, mutta perusterveydenhuollon käynneistä peritään edelleen maksuja. Oikeudenmukaisuudesta on pidettävä erityistä huolta, koska sen rapautuessa myös luottamus palvelujärjestelmään horjuu (ks. kuvio alla).

Viisautta on sote-palvelujen kustannusten ja säästöjen tarkastelu pitkällä aikavälillä. Ehkäisevien toimien vaikutukset tulevat näkyviin usein vasta vuosikymmenien päästä.

Hyvinvointi ja hyvä elämä kuuluu kaikille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvimpiin ryhmiin. Palvelujen toteutumista erilaisten haavoittuvien ryhmien osalta voidaan käyttää koko palvelujärjestelmän toiminnan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Palveluita on oltava tarjolla väestön tarpeiden mukaan.

Lisäksi meidän tulee käydä perinpohjaista julkista ja poliittista keskustelua palveluiden oikeudenmukaisuuden ja voimavarojen kohdentamisen periaatteista, menettelytavoista ja kriteereistä. Tämä lisää päätöksenteon avoimuutta ja luo luottamusta sekä ehkäisee ristiriitoja.

Arvoista on hyötyä vain, jos meillä kaikilla on yhteinen käsitys arvojen sisällöistä ja merkityksestä. Luotettava hyvinvointialue syntyy yhdessä – osallistu sinäkin keskusteluun.

Kuvio. THL (2022) on laatinut sairaalahoitojaksoja kuvaavan eriarvoisuusmittarin. Kuvion perusteella avohoito ei tavoita kaikkia väestöryhmiä heidän hoidon tarpeensa mukaisesti. (Linkki indikaattoriin).

Kiire ei ole kunniaksi lainsäätäjälle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 29.4.2022)

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksesta on ollut lausunnolla ennätyksellisen lyhyen ajan: 13.4.-21.4.2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen on tulossa uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä (1,7 % sote-rahoituksesta koko maan tasolla, n. 350 M€ v. 2022 tasossa). Samalla on tarkoitus korjata ja säätää hyvinvointialueiden rahoitusta sääntelevää lainsäädäntöä.

Lausuntoyhteenvedon mukaan muutos on ongelmallinen. Lausuntoaikataulu on kohtuuton. Juuri nyt on useita yhteiskunnallisia muutostekijöitä, jotka vaikuttavat rahoitukseen ja ovat jäämässä huomioimatta. Näitä ovat esimerkiksi työtaistelut, palkkaharmonisointi, aikaisempien alijäämien kattaminen, inflaatio ja yleinen hintojen nousu. Kunnat ovat huolissaan mahdollisuuksistaan järjestää sote-uudistuksen jälkeen kuntien järjestämisvastuulle jäävien lakisääteisten palveluiden tuottamista.

Huolissaan ovat myös hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Uudistus lisää alueellista vastakkain asettelua: Rahaa ollaan siirtämässä yliopistosairaala-alueille vähentämällä rahoitusta muilta alueilta. Yliopistosairaalat taas ovat huolissaan riittämättömästä rahoituksen tasosta muutoksesta huolimatta.

Tämän uudistuksen osalta voi todeta, että kiire ei ole kunniaksi. Hyvinvointialueet ovat mahdottoman edessä, kun kuuden vuorokauden varoitusajalla tulisi olla perusteltuja lausuntoja uudistukseen liittyen. Lausuntokierrosta kuvaa myös se, että lausujina oli lähinnä kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita.

Yliopistosairaalalisä aiheuttaa vastakkain asettelua myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä. STM on käynnistänyt keväällä 2022 selvitystyön sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta ja sosiaalihuollon kehittämisresursseista hyvinvointialueilla. Nyt näyttää käyvän niin, että TKI-rahoitusta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) korvamerkitään yliopistosairaaloille jo ennen kuin selvitys valmistuu. Tämä osaltaan heikentää sosiaalihuollon asemaa tulevaisuudessa.

Pidän vaarana, että resurssien korvamerkitseminen yliopistosairaaloille entisestään heikentää erikoissairaanhoidon palveluja ja lisää alueellista eriarvoisuutta. Uudistus heikentää myös sosiaalihuoltoa ja sen kehittämisrakenteita.

Erillistä lisää ei tarvita, koska hyvinvointialueiden on mahdollista sopia yliopistosairaaloiden ja muiden sairaaloiden ylläpidosta keskinäisin sopimuksin alueiden yhteistyösopimuksissa.

Kainuun siniset vaarat ja huomisen vuoristo

Tällä hetkellä monessa maakunnassa valmistellaan hyvinvointialueiden strategiaa. Osassa maakuntia strategia on jo lausuntokierroksella. Kainuun alueen strategian valmistelusta ei ole vielä ollut valtuutetuille juuri mitään kerrottavaa. Tämän vuoksi askartelin ensimmäisen hahmotelman etenemissuunnitelmaksi Kainuussa.

Kuvio. Kainuun huomisen vuoristo

Sote-uudistuksen perimmäiset tavoitteet ovat meille kaikille jo tuttuja. Kansalaisille tulee tarjota laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti, hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa, kustannuksia hillitä ja työvoiman saatavuus turvata.

Tämän päivän haasteita ovat väestön sairastavuus, ikääntyminen, työvoimapula ja korkeat sote-kustannukset. Nämä liittyvät osin toisiinsa ja usein talousarvio vielä alibudjetoidaan, mikä vaikeuttaa johtamista.

Minun mielestäni hyvinvointialueelle ei kannata asettaa liikaa tavoitteita. Riittää, kun asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, henkilöstö on sitoutunutta ja ammattitaitoista sekä palvelut ovat turvallisia.

Keskeiset tavoitteet on vuoristossa kuvattu virstanpylväinä. Koska vuoristossa voi edetä monia reittejä, järjestys voi vaihdella. Joka tapauksessa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn, digitaalisten palveluiden ja asioinnin kehittämiseen, yhteistyöhön sekä työnantajan vetovoimaisuuteen.

Olen aina ollut sitä mieltä, että me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Mikäli tavoitteet jäävät epäselviksi, tämän päivän haasteista ollaan eri mieltä tai lopulliset tavoitteet ovat hämäriä, merkittävää edistystä ei tule tapahtumaan.

Kiipeilyvälineet ja työskentelytavat ovat myös keskeisiä – tässä hahmotelmassa luotan TKKI-toiminnan vahvistamiseen, luopumisosaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä lean-ajatteluun. Tällöin yhteistyökumppaneina korostuvat niin yritykset, muut hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja korkeakoulut.

Minusta olisi korkea aika aloittaa julkinen keskustelu Kainuun hyvinvointialueen strategisista valinnoista.

Miten sote-järjestöjen toimintaedellytykset turvataan jatkossa?

Kainuun hyvinvointialueelle siirtyy paljon sopimuksia alueen kunnilta, kaupungeilta ja sote-kuntayhtymältä. Yksi merkittävä asia loistaa poissaolollaan: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taloudelliset avustukset. Esimerkiksi Kainuun sote myönsi tänä vuonna avustuksia n. 150 tuhatta euroa yli 40 kainuulaiselle järjestölle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyiset avustuspäätökset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun.

Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) on esittänyt, että hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustusten jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialueen strategiaa. Näin voidaan turvata järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville.

Kunnallisen itsehallinnon perusteella kunnat voivat jatkossakin avustaa järjestöjä, kuten tähänkin asti. Hyvinvointialueen tehtävät tulevat kuitenkin suoraan lainsäädännöstä. Hyvinvointialueella on rajattu yleinen toimiala, minkä perusteella se voi ottaa rajatusti sellaisia tehtäviä, jotka tukevat lainsäädännöstä tulevia tehtäviä (mm. kansainvälinen toiminta, edunvalvonta). Hyvinvointialueen itselleen ottamat tehtävät eivät saa laajuudeltaan vaarantaa lakisääteisiä tehtäviä eli ne ovat alisteisia lakisääteisille tehtäville.

Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön on kirjattu, että hyvinvointialue voi talousarvioon hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa avustaa järjestöjä. Näin Kainuun hyvinvointialueelle on otettu yleiseen toimialaan kuuluva tehtävä, jonka jatkuvuus on epävarmalla pohjalla. Vuosittaisen haku- ja päätösruljanssin lisäksi yksittäinen avustuspäätös voi pahimmassa tapauksessa kumoutua muutoksenhaussa laillisuusperusteen nojalla.

On erityisen tärkeää, että Kainuun hyvinvointialue tunnistaa järjestöjen olennaisen roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja vertaistuen tuottamisessa.Järjestöjen tarjoama tuki ja mahdolliset palvelut on integroitava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen palveluja.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseen pitkäjänteisesti on olemassa myös laillisen tarkastelun kestävä vaihtoehto. Keskeiset järjestöjen tuottamat hyvinvointia edistävät palvelut on mahdollista tuotteistaa. Hyvinvointialue voi edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta palvelusetelillä. Palveluseteleiden käytön laajentaminen edistää myös asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Palvelusetelit tarjoavat järjestöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia yrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Palvelusetelit integroivat järjestöjen palvelut paremmin osaksi palvelujärjestelmää kuin avustukset. Muualla Suomessa palveluseteleitä on laajasti käytössä esimerkiksi kotipalvelujen tukipalveluissa, lapsiperheiden kotipalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä erilaisissa vanhus- ja vammaispalveluissa.

Onneksi hyvinvointialueen aloittamiseen on Kainuussa vielä reilusti aikaa. Tämä on erinomainen mahdollisuus turvata sote-järjestöjen toimintaedellytykset kestävällä tavalla.

Viikonloppuprojekti: lastenkirja köyhyydestä osa 2

Kerroin taannoin lastenkirjaprojektistani (ks. osa 1). Nyt on aika kertoa hieman tarkemmin kirjaprojektin taustasta, etenemisestä sekä alustatalouden ihmeellisyydestä.

Idea lastenkirjaprojektiin syntyi, kun törmäsin toistuvasti uutisointiin (ks. HS 5.4.2021 ja Yle 27.11.2022) siitä, että lastenkirjoissa ei käsitellä köyhyyttä. Kun valmistelin syksyllä 2021 opetusta Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille, yhtenä tenttikirjana ja opintojakson materiaalina hyödynsin Antti S. Mattilan erinomaista teosta (2020) Ratkaisu: ajattele toisin. Mattilan kirjan keskeinen ajatus on näkökulman vaihtamisen taito. Kun selitin eräälle tuttavalle kirjaprojektiani – kirjan keskeinen ajatus alkoi hahmottua minulle. Samalla tuli pakottava tarve kirjoittaa lastenkirja tästä näkökulmasta.

Varsinainen kirjoitusprosessi oli minulla yksinkertainen. Kirjoitin yhden viikon aikana iltaisin noin 20-30 minuuttia kerrallaan. Kirjoitustyön tein Scrivener -nimisellä sovelluksella, jolla on helppo hahmotella erilaisia teksti ja kirjaprojekteja. Hankin sovelluksen alunperin tietokirjaprojektiani varten, mutta sillä oli helppo kirjoittaa myös lastenkirja.

Kun olin saanut kirjan tekstin valmiiksi, tarjosin sitä usealle eri kustantamolle Suomessa. Noin kuukautta myöhemmin muutamat kustantamot vastasivat ystävällisesti, että käsikirjoitus ei sovi tai mahdu täyteen kustannusohjelmaan. Osa kustantamoista ei vastannut lainkaan. Runsaan tarjonnan vuoksi osa kustantamoista ei vastaa lainkaan heille lähetettyihin viesteihin.

Tässä vaiheessa oli siis selvää, että kustantamot eivät olleet aiheesta kiinnostuneita. Syitä on varmasti useita, Minun tuotos ei ollut riittävän laadukas tai sillä ei ole kaupallista potentiaalia. Oli siis aika ryhtyä selvittelemään muita vaihtoehtoja kustantamisesta sekä kirjan kuvituksesta.

Samalla tulin lukeneeksi oman tekstini uudemman kerran tuorein silmin ja tein siihen monia korjauksia ja muutoksia. Kirjoittamiseen pätee sama ajatus kuin ideoihin – hyvin harvoin ne ovat täydellisiä heti. Vinkkejä ja apua kirjaprojektiin sain myös työkavereilta ja ystäviltä. Kiitos kaikesta avusta.

Köyhyys on aiheena monisyinen, minkä vuoksi kirjoitin osan tekstistä kokonaan uusiksi. Köyhyyteen liittyy monia ennakkoluuloja, virheellisiä ja vääristyneitä käsityksiä. On hyvä ymmärtää, että köyhyys on rahan puutetta, eikä sen perusteella voi päätellä mitään ihmisen muusta elämästä (mielenterveys, toimintakyky, älykkyys jne.). Kirjan taustamateriaalina hyödynsin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin (2017) julkaisemaa teosta ”Kunnioittavasti köyhyydestä – opas köyhyydestä kirjoittamiseen”. Vaikka opas on tarkoitettu medialle ja toimittajille, sopii se erinomaisesti myös lastenkirjan julkaisemisesta haaveilevalle.

Alustatalous apuun: Fiverr.com

Pohdin kirjan kuvittamista itse useaan kertaan, mutta toisaalta halusin ottaa selvää, miten erilaiset palveluihin erikoistuneet alustapalvelut toimivat. Esimerkiksi graafista suunnittelua, piirtämistä ja melkeinpä mitä tahansa muuta palvelua eri puolilta maailmaa on mahdollista ostaa Internetin välityksellä. Myös verkkopalveluja on useita (esim. 99designs, Upwork, Truelancer ja Fiverr).

Päädyin valitsemaan Fiverr-palvelun sen helppokäyttöisyyden perusteella. Samasta verkkopalvelusta olisi voinut palkata myös kirjoittajan lastenkirjaprojektilleni. En löytänyt Fiverr-palvelusta suomalaista myyjää, jonka kuvitus tai aikaisemmat esimerkit olisivat herättäneet mielenkiintoni.

Vaikka kirjan kuvittaja asui toisella aikavyöhykkeellä toisella puolella maailmaa, yhteydenpito onnistui näppärästi englannin kielellä ja kohtuullisessa ajassa. Kuvitus viivästyi puolin ja toisin erinäisistä syistä. Yksittäisen kuvan toteutus oli helppoa: yritin sanoittaa, mitä kuvassa pitäisi olla ja kuvittaja yritti parhaansa mukaan saada keskeiset asiat kuvaan mukaan. Ensimmäisiä luonnoksia oli mahdollista kommentoida alustalla, mikä mahdollisti yksityiskohtien tai parannusten tekemisen lopulliseen kuvitukseen.

Yksittäisiä kömmähdyksiä ja virheitä tuli matkan varrella, mutta nämä johtuivat lähinnä minun epäselvistä ohjeista. Esimerkiksi kirjan toinen päähenkilö vaihtui vahingossa aivan toiseksi ihmiseksi, mutta tämä oli helppo korjata.

Ajatus alustataloudesta on mielenkiintoinen – voit työskennellä sen avulla melkein kenen tahansa kanssa eri puolelta maailmaa. Jos sinulla on idea tai selkeä tarve, jollakin ihmisellä on siihen todennäköisesti jonkinlainen ratkaisu.

Mitä kirjaprojekti on maksanut tähän mennessä?

En ole laskenut arvoa omalle vapaa-ajalleni (muutamia kymmeniä tunteja). Rahaa on tähän mennessä mennyt ainoastaan kirjan kuvitukseen kymmeniä euroja. Kuvitukseen olisi helposti voinut sijoittaa suuremmankin summan rahaa, koska tarjontaa on paljon ja hintataso vaihtelee tilauksen keston, kuvien käyttöehtojen, kuvien muokkausten ja muutamien muiden yksityiskohtien mukaan. Myös toimitusajalla on suuri merkitys – jos haluat kuvituksen nopeasti, se nostaa hintaa.

Kolmannessa osassa kerron tarkemmin kirjan kustantamisesta ja siihen liittyvistä asioista.