Kirjoittajan arkistot: Matti Heikkinen

Palveluseteli psykoterapiaan myös Kainuussa

Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Ne ovat suurin syy sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Suomessa. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja niistä on tullut haaste koko kansanterveydelle. Palvelujen saatavuus on saatava samalle tasolle kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kainuussa mielenterveysongelmia on paljon. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kainuussa 4,3 % sai työkyvyttömyyseläkettä 16–64 vuotiaista, mikä on reilusti enemmän kuin koko maassa vuonna 2021. Samaan aikaan kainuulaiset käyttävät mielenterveysongelmien vuoksi terveyspalveluja koko maata vähemmän. Kainuussa on viime vuosina ollut maan pisimmät odotusajat psykiatrian palveluihin, esimerkiksi nuorisopsykiatrian palveluissa.

Mielenterveysongelmia hoidetaan Suomessa lähinnä lääkkeillä ja psykoterapialla. Vaikka terapiat ovat yleistyneet Suomessa, kaikki halukkaat eivät edelleenkään pääse terapiaan. Psykoterapia on tutkimusten mukaan hyödyllinen ja riittämättömästi käytetty hoito useissa psykiatrisissa sairauksissa.

Useilla hyvinvointialueilla on jo käytössä palveluseteli joko tavalliseen tai lyhytkestoiseen psykoterapiaan. Lyhytpsykoterapia soveltuu hyvin lyhytaikaisiin tai lieviin ongelmiin, joiden taustalla on erilaisia kriisejä, uupumus, ahdistus tai masennus.

Palvelusetelillä edistetään mielenterveyspalveluja tarvitsevien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemaansa apua yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämän vuoksi Kainuun hyvinvointialueen tulee ottaa käyttöön palveluseteli psykoterapiaan ja muihin lyhytterapioihin.

Kainuussa on koko maata enemmän ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeellä. Työllisyysaste on hyvinvointialueiden matalimpia. Itsemurhiin kuolee koko maata useampi Kainuussa. Herää kysymys, miten meillä on varaa olla ottamatta palveluseteliä käyttöön?

(julkaistu Kainuun Sanomissa 25.1.2023)

Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Kohti maailman parasta sotea

Lähes kaikki Suomen hyvinvointialueet ovat aloittamassa ensimmäisen toimintavuotensa alijäämäisinä. Tämän vuoksi monet hyvinvointialueet ovat tehneet avoimia vetoomuksia valtiolle lisärahoituksen saamiseksi. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on moitittu, vaikka rahoituksen määräytymistekijöissä huomioidaan aikaisempaa paremmin alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja alueellisten olosuhteiden eroissa. Sote-uudistuksen varaan on laskettu paljon, sillä hyvinvointialueiden kustannukset ovat noin kolmannes valtion budjetista (n. 22,5 mrd. euroa).

Rahoitusmallin keskeinen idea on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja osaltaan turvata julkisen talouden kestävyyttä. Säännösten lähtökohtana on turvata niin kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen kuin hyvinvointialueen talouden pysyminen tasapainossa. Kustannusten hillintää tarvitaan, sillä väestörakenne, työllisyys ja julkinen talous muodostavat kolmiyhteyden. Tämä asettaa samalla reunaehdot suomalaisen hyvinvointivaltion laajuudelle sekä sosiaali- ja terveyspolitiikalle.

2020-luvulla hyvinvointivaltion uudistaminen on pääosin olemassa olevien voimavarojen kohdentamista uudelleen. Vaikka suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan, hyvinvoinnissa on suuria eroja. Lapsiin on tärkeää panostaa jatkossakin, sillä lapsuuden ja nuoruuden olosuhteiden eriarvoisuus näkyy eroina hyvinvoinnissa ja terveydessä aikuisiällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vieläkin eroja ylläpitäviä tekijöitä, eikä palvelujen saanti toteudu kaikissa väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi suurituloisimmat miehet elävät lähes 13 vuotta kauemmin kuin pienituloiset.

Yksittäisen hyvinvointialueen taloudellisia kannustimia ei tule muuttaa, sillä tällöin koko sote-uudistuksesta tulee kustannuksia lisäävä automaatti. Jos yksittäinen hyvinvointialue voi välttyä poliittisesti ikäviltä päätöksiltä valtion lisärahoituksella, on myös muilla hyvinvointialueilla houkutin turvautua valtion lisätukeen. Tämä nakertaa koko uudistuksen luotettavuutta.

Ikääntymisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytynyt työvoimapula ja kasvavat henkilöstö- ja palkkakustannukset pakottavat hyvinvointialueet etsimään uusia ratkaisuja. Sote-uudistus mahdollistaa aikaisempaa kunnallista mallia paremmin resurssien kohdentamisen ja yhteistoiminnan hyödyt niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti. Samalla on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityisesti perusterveydenhuolto 2020-luvun tarpeisiin digitaalisuutta hyödyntäen. Kovaäänisin potilas ei aina ole suurimman avun tarpeessa – sama pätee myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin.

Palvelut järjestyvät myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tämä edellyttää tietoon, tutkimukseen ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta voidaan parantaa vähentämällä jonoja ja helpottamalla hoitoon ja palveluihin pääsyä. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän pullonkaulojen tunnistamista. Asiakkailla tulee olla nykyistä laajempi oikeus valita palveluntuottaja, olipa se yksityinen yritys, järjestö tai julkinen toimija.

Maailman paras sosiaali- ja terveydenhuolto ei synny itsestään. Parantamalla palveluiden toimivuutta palveluseteleillä, ehkäisemällä ongelmia oikea-aikaisesti ja panostamalla hyvinvointierojen kaventamiseen ollaan oikealla suunnalla.

Koulutuksella hyvinvointia yli sukupolvien

Suomalaisen hyvinvointivaltion yksi keskeinen ratkaisematon ongelma on ylisukupolvinen huono-osaisuus ja syrjäytyminen. Ylisukupolvisuus tarkoittaa sitä, että vanhempien hyvinvoinnin ongelmat siirtyvät tai jatkuvat heidän lapsillaan. Sekä hyvinvointi että pahoinvointi kasautuvat. Erityisesti koulutuksen ja työvoiman ulkopuolelle jääneillä on monenlaisia terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten heikompi terveys, masennusta ja yksinäisyyttä.

Vaikka Suomessa on kenties maailman parhaimmat mahdollisuudet opiskella ja hankkia parempi tulevaisuus itselleen, ei parempi tulevaisuus ole itsestään selvä. Suomessa on asetettu tavoite, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella nuorista on korkeakoulututkinto. Maailman osaavin työvoima toimii kansallisena kilpailuetuna ja rakentaa parempaa hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Suomalaisten koulutusjärjestelmää ja korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena. Vaikka suomalaislapset ovat pärjänneet oppimistulosten kansainvälisissä vertailuissa hyvin, maailman kirkkain kärki on kaukana. Samalla erot lasten oppimisten välillä ovat kasvaneet – heikoimmin kouluissa pärjäävät entistä huonommin. Tämän vuoksi Suomella ei ole enää varaa olla panostamatta koulutukseen.

Tavoite on selkeä: maailman parhaat opettajat, maailman parhaat päiväkodit ja maailman parhaat koulut. Suomalaislapsia syntyy entistä vähemmän ja ikäluokat ovat entistä pienempiä. Meillä ei ole varaa menettää kenenkään osaamista – onpa kyse kasvavasta lapsesta tai työtaakan alla tuskailevasta opettajasta.

Koulutus tuo monenlaista hyvinvointia niin lapsille, perheille kuin koko yhteiskunnalle. Korkealaatuinen tutkimus ja koulutus lisäävät innovaatioita yhteiskunnassa. Muut pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat tehneet Suomea merkittävämpiä panostuksia tutkimus- ja kehitysrahoitukseen erityisesti 2010-luvulla. Samaan aikaan Suomi on jäänyt jälkeen TKI-rahoituksen ohella myös perusopetuksen rahoituksessa.

Lainsäädäntö on keskeinen tekijä yhdenvertaiselle ja korkealaatuiselle koulutukselle. Nykyistä selkeämpi ja sitovampi lainsäädäntö varmistavat laadun koulutusjärjestelmässämme. Panostamalla koulutukseen ja uuden oppimiseen, ehkäisemme samalla ylisukupolvisen huono-osaisuuden jatkumista. Tekemällä oikeita valintoja niukkojen resurssien osalta, varmistamme paremman tulevaisuuden.

(julkaistu Koti-Kajaanissa 14.12.2022)

Sähköpyörät kuuluvat kaikille meille

Polkupyörä on yleensä ensimmäinen kulkuväline, jota opimme käyttämään lapsena. Onkin omituista, että valtiovalta ei tue pyöräilyä ja erityisesti sähköpyöräilyä nykyistä enemmän. Suomalaisten ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän keinoja lisätä väestön liikuntaa.

Sähköpyörien kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Eri arvioiden mukaan sähköpyöräily edistää terveyttä ja säästää luontoa. Sähköpyöräily on selkein liikkumisen megatrendi tällä hetkellä. Sähköpyörä on helppo ja ympäristöystävällinen kulkuväline, sillä se on päästötön liikkumismuoto. Sähköpyöräily sopii myös heikompikuntoisille ja säännöllistä liikkumista aloitteleville.

Suurin este sähköpyörän hankkimiselle on sen korkea hankintahinta. Lisäksi pyörän lataaminen ja säilyttäminen voivat olla hidasteita. Myös mahdollinen pyörävarkaus huolettaa monia. Nykyään tarjolla on myös sähköpyöriä, jotka soveltuvat tavaroiden ja usean ihmisen kuljettamiseen (ns. rahti- ja tavarapyörät). Siksi sähköpyörä on samalla täydellinen vaihtoehto uuden tai toisen auton hankkimista pohtivalle. Sillä voi helposti myös korvata vanhan auton.

Suomessa aikaisemmin käytössä ollut autojen romutuspalkkion tulisi olla suurempi, kun auton sijaan hankitaan sähköpyörä. Romutuspalkkio tulee jatkossa voida käyttää myös jo olemassa olevan polkupyörän sähköistämiseen. Nykymuodossaan valtion verovapaa työsuhde-etu pyöriin kohdentuu vain työssä käyviin ja vain pieni osa työnantajista on ottanut käyttöön pyöräedun.

Suomen kannattaisi ottaa mallia pyöräilyn mallimaasta Hollannista ja laajentaa aikaisempia kokeiluja pyöräilyn lisäämiseksi. Yhtä aikaa on edistettävä työmatkojen korvaamista pyöräilyllä ja kaiken ikäisten ihmisten pyöräilyä.

Sähköpyöräily on mitä parhain terveysliikunnan muoto varsinkin työikäisille ja ikääntyneille. Tämän vuoksi sähköpyörät kuuluvat kaikille ja sähköpyöräilyä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin.

Älkää unohtako asiakasta valmistelussa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tehdään marras-joulukuussa paljon sosiaalihuoltoon liittyviä päätöksiä, joihin pieni osa asiakkaista hakee muutosta. Osa näistä muutoksenhaun alaisista päätöksistä on lakisääteisten määräaikojen vuoksi sellaisia, että niiden käsittely siirtyy tulevalle Kainuun hyvinvointialueelle.

Kainuun hyvinvointialueen valmistelua on kuluvana vuonna tehty kiireessä ja vähäisin resurssein. Hyvinvointialueen hallintosääntö on esimerkiksi edelleen kesken. Osa Kainuun hyvinvointialueen lautakunnista, kuten tulevaisuuslautakunta, on toiminut ilman asianmukaisia resursseja. Kaikkien kokouksien valmistelussa ei ole ollut käytettävissä viranhaltijoita. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen julkisissa kokousasiakirjoissa ei ole lainkaan julkaistu tulevaisuuslautakunnan tai hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan kokousasiakirjoja. Hallinnon ja päätöksenteon avoimuus edellyttävät merkittäviä parannuksia tulevalle vuodelle.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa viranomaisessa. Kainuun hyvinvointialueella aluehallituksen alaisuudessa toimii yksilöasioiden jaosto, joka ratkaisee hallituksen puolesta osan muutoshakemuksista. Kansalaisten oikeusturvan ja luottamuksen vuoksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että yksilöasioiden jaosto järjestäytyy jo kuluvan vuoden aikana. Sosiaalihuoltoon liittyvät oikaisuvaatimukset tulee käsitellä kiireellisesti ja ilman aiheetonta viivästystä.

Viimeksi samankaltainen tilanne oli Kainuussa alkuvuonna 2013, kun maakuntakokeilu päättyi ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti toimintansa. Tuossa muutosvaiheessa yksittäisten oikaisuvaatimusten käsittely viivästyi usealla kuukaudella kuntayhtymän aloittaessa toimintansa. Pidetään tällä kertaa huoli, että historia ei toista itseään. Ei unohdeta tärkeintä eli asiakasta historiallisen suuren muutoksen valmistelussa.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2022)

Yhteinen tenttitila edistäisi korkeakoulutusta Kainuussa

Kajaanin Akateemiset Naiset ry (KS 15.10.2022) kirjoittivat korkeasti koulutetun työvoiman osaajapulasta ja esittivät yliopistotasoisen korkeakoulutuksen lisäämistä Kainuuseen. Opiskelua korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää monin tavoin. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta pelkästään opintoihin sisältyviin tentteihin osallistuminen voi aiheuttaa paljon matkustamista ja kustannuksia.

Konkreettinen panostus korkeakouluissa opiskelevien tilanteeseen on yhteisen tenttitilan järjestäminen Kainuuseen. Suurin osa suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on liittynyt jo tulevaisuuden tenttijärjestelmän, EXAM:in käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita tenttiaikansa ja -paikkansa joustavasti myös muun kuin oman korkeakoulun tiloissa. Tämä voisi lisätä Kainuussa järjestettävän korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kainuussa asuvan korkeakouluopiskelijan taas ei tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle osallistuakseen tenttiin.

Idea ei ole uusi – esimerkiksi Kuhmon kaupunki selvitti keväällä 2021 yhteisen tenttitilan järjestämistä Kuhmoon. Kuhmon kaupunki kuitenkin päätti, ettei hanki tenttitilaa itse. Kaupunki toimii mm. kaikkien tahojen kanssa, joiden tavoitteena on saada EXAM-tenttitila Kainuuseen.

Yhteisen tenttitilan järjestäminen sopisi erinomaisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on lakisääteinen tehtävä edistää tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tenttitila helpottaisi samalla Kainuun hyvinvointialueen työntekijöiden täydennys- ja jatkokouluttautumista. Tenttitilan käytöstä ja kustannusten jakamisesta olisi mahdollista sopia Kainuun kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tenttitila sopisi esimerkiksi uuden sairaalan tiloihin, jolloin etäisyys myös Kajaanin ammattikorkeakoululle olisi lyhyt.

Kainuu on edelleen Suomen matalimmin koulutettu maakunta ja pysyy sellaisena, jollemme yhdessä rakenna parempaa tulevaisuutta. Yhteisen tenttitilan perustaminen olisi nopea ja konkreettinen keino edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta Kainuussa.

Rikos vai hyvitys?

Sote-palveluissa on Suomessa rakenteellisia ongelmia. Hoitoon pääsy ei toteudu kaikilta osin lain velvoittamalla tavalla terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa. Useat asiantuntijat ovat esittäneet, että henkilökohtainen rikosvastuu voisi olla keino parantaa palveluiden saatavuutta.

Esimerkiksi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi vastikään (IL 25.9.2022), että jatkuva palveluiden järjestämiseen tarvittavien resurssien alibudjetointi voisi ylittää virkarikoksen tunnusmerkistön. Tolvasen mukaan kunnanhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien jäsenten rikosvastuuta tulisi tarkastella, koska toistuvista moitteista huolimatta palvelujärjestelmässä ei ole tapahtunut parannusta.

Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen turvataan. Lisäksi taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarviot ovat olleet vuodesta 2018 alkaen joka vuosi alijäämäisiä (n. 3–16,9 M€).

Yksi syy Kainuun soten alijäämäkierteen taustalla on omistajakuntien haluttomuus korottaa kuntien maksuosuutta talousarviota valmisteltaessa. Toisaalta kuntien keskinäinen perussopimus mahdollisti alijäämien laskuttamisen omistajakunnilta vuosittain jälkikäteen. Tämä järjestely esti samalla ns. arviointimenettelyn käynnistymisen Kainuun sote-kuntayhtymässä. Kainuussakaan lakisääteisiä palveluita ei ole saatu täysin turvattua, eikä taloussuunnitelmakaudella ole päästy talouden tasapainoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut). Henkilökohtainen rikosvastuu lisäisi ainakin valtuutettujen tietoisuutta asiasta.

Kainuun hyvinvointialueelle valmistellaan ensimmäistä koko toiminnan kattavaa talousarviota. Myös laki hyvinvointialueesta edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma huomioi vastuut ja velvoitteet. Säädös on jopa kuntalakia tiukempi – hyvinvointialueen taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.

Lainsäätäjän selkeä tahto on, että hyvinvointialue turvaa ja järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Mikäli hyvinvointialue epäonnistuu tässä talouden näkökulmasta, voi valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn. Tällöin arviointiryhmä tekee ehdotuksen toimenpiteistä talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamisesta. Tämän vuoksi alibudjetoinnin aika on ohi Kainuussa. Tänä syksynä kaikkien kainuulaisten kannattaa osallistua hyvinvointialueen strategian valmisteluun ja kertoa, millä keinoin palvelut turvataan.

Rikosvastuun ja syyllisten etsimiselle on toinenkin vaihtoehto, hyvitys. Voisimme toimia samalla tavalla kuin Kela, joka hyvittää asiakkaalle automaattisesti perustoimeentulotuen viivästymisestä 25–150 euroa. Hoito- tai palvelutakuun ylittymisestä maksettava hyvitys lisäisi samalla kansalaisten luottamusta sote-palvelujärjestelmää kohtaan.

Maksuton perusterveydenhuolto kuvaa yhteiskunnan kehitystä

Suomi oli vuonna 1943 ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti kouluruokailun lailla maksuttomaksi. Sitä onkin pidetty yhtenä keskeisenä yhteiskunnan kehityksen kuvaajana.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista ajatella rohkeasti tulevaisuuteen. Toimiva perusterveydenhuolto on Kainuun alueen ihmisten kannalta ratkaiseva tekijä, mikä ylläpitää samalla alueen elinvoimaa, hyvinvointia ja uskoa tulevaan.

Minusta perusterveydenhuollon tulisi olla maksutonta Kainuun lisäksi koko maassa. Suomessa on jo hyvinvointialueita (mm. Helsinki), jossa perusterveydenhuolto on maksuton. Myös useissa EU:n maissa perusterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia.

Maksuton perusterveydenhuolto on samalla ihmisoikeuskysymys. En voi hyväksyä palvelujärjestelmää, joka ylläpitää eroja väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi kainuulaiset kokivat yleisimmin Suomessa, että asiakasmaksut haittasivat terveyspalveluiden käyttöä. Lisäksi maksuja on paljon myös ulosotossa.

Tämän vuoksi laadin Kainuun hyvinvointialueen ensimmäisen aloitteen, jonka tavoite on tarjota maksuton perusterveydenhuolto kainuulaisille. Maksuttomuudella terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Muutos edistää väestön hyvinvointia, sillä hoitamattomuus tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

Maksut vähentävät eniten palveluja tarvitsevien asiakasryhmien tarpeenmukaista palveluiden käyttöä. Osa ihmisistä jättää terveyspalveluita käyttämättä kustannusten takia. Maksuihin liittyy myös turhaa byrokratiaa ja tehottomuutta. Laskutus, hallinto ja perintä voivat viedä jopa kolmanneksen maksukertymästä.

Asiakasmaksujen osuus ei suoraan vaikuta Kainuun saamaan valtion rahoitukseen, mutta osuus huomioidaan tarkasteltaessa valtakunnallisia käyttökustannuksia.

Kun Kainuu ja muut hyvinvointialueet muuttavat perusterveydenhuollon maksuttomaksi, kannustaa se eduskuntaa korjaamaan lainsäädäntöä. Tällä kertaa me kainuulaiset voimme olla ensimmäisten alueiden joukossa, jos olemme riittävän rohkeita.

Samalla suosittelen kaikkia tutustumaan Kainuun hyvinvointialueen aloitteisiin. Valtuutettujen tekemät aloitteet ovat olleet mielestäni hyvin laadittuja. Muiden luottamushenkilöiden ja poliittisten ryhmien aloitteiden aiheita ovat olleet muun muassa ikäihmisten palveluiden parantaminen, traumainformoitu työote, työhyvinvointisopimus ja koirien jätökset. Odotan mielenkiinnolla, millaisiin toimenpiteisiin aluehallitus aloitteiden perusteella ryhtyy.

(julkaistu Koti-Kajaanissa 28.9.2022)

Viikonloppuprojekti: lastenkirja köyhyydestä osa 3

Nyt puuttuu enää painokone. Onneksi Tori.fi:ssä on myynnissä käytettyjä digipainokoneita muutamalla tuhannella eurolla. Muutamalla puhelinsoitolla selvisi, että lähin on noudettavissa vain 300 kilometrin päässä kotoani, eikä minulta enää puuttunut kuin peräkärry. Unelmani olisi pian totta!

No ei nyt sentään. Maailma on täynnä erilaisia kirjapainoja ja Internet on pullollaan ohjeita kirjan taittamiseen. Nyt kirjaprojektini on saapunut sen teknisimpään vaiheeseen eli kirjan kustantamiseen, taittamiseen ja julkaisemiseen. Yksityiskohtien määrä on tässä vaiheessa valtava, mutta onneksi on olemassa myös erilaisia vaihtoehtoja.

Myös tämän vaiheen voi tehdä monin eri tavoin. Avaimet käteen -ratkaisussa (palvelukustanne) kustantamo tekee keskeiset valinnat puolestasi. Rahaa vastaan kirjailija saa lisää tukea, apua tai palveluja. Tästä on eri kustantamoilla erilaisia hinnoittelumalleja sekä palvelusopimuksia. Kustantamoiden lisäksi kirjapainot auttavat kirjaprojektin kanssa.

Omakustanteessa kirjailijalla on luonnollisesti enemmän valtaa ja enemmän mahdollisuuksia epäonnistua kirjaprojektissa. Huono nimi, huono sisältö ja huono taitto ovat varmoja tapoja kirjoittaa kulttiklassikko, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan.

Eri vaihtoehtoja selailtuani päädyin julkaisemaan suomenkielisen version kirjastani Books On Demand (BoD) -palvelun avulla. Palveluun sisältyi helpohkot ohjeet. Valitsin BoD Classic -julkaisun (sis. kirja ja e-kirja). Valitsin palveluksi BoD Classic -palvelun, johon sisältyy mahdollisuus painattaa omaa kirjaa, myydä sitä ja tarjota kirjaa ostettavaksi suomalaisten verkkokauppojen ja kirjatukkujen valikoimista. BoD lähettää kirjasta myös yhden kappaleen Lukemo-portaaliin, jossa esitellään lasten ja nuorten kirjoja.

BoD:n palvelumalli on yksinkertainen. Oma teksti taitetaan word-tiedostopohjalle, joka sisältää selkeät suomenkieliset ohjeet. Tämän jälkeen verkkosivuilla aloitetaan kirjaprojekti, lisätään kansi ja valitaan muut yksityiskohdat. BIM! Kirjasi on valmis. Kirjat painetaan vasta tilauksesta, joten jos kukaan ei ole koskaan kiinnostunut kirjastasi, se ei jää pölyttymään kirjakauppoihin.

Verkkoportaalin kautta kirjailija näkee myös kirjamyynnin, tilitetyt palkkiot ja avoimet palkkiot tilastoina. Kirjaa voi luonnollisesti tilata edullisempaan hintaan omaan käyttöön, jos haluaa. Myös verkkokauppaa varten löytyy omat widgetit, jos on kiinnostunut kirjansa myynnin edistämisestä.

Johannes ja ajatusleikki -lastenkirjan löydät täältä: https://mattiheikkinen.com/lastenkirja/

Tässä vielä linkkejä omasta kirjaprojektista haaveilevalle:
Books On Demand
AK Kustannus
Bookcover.fi
Amazon Kindle Direct Publishing