Aihearkisto: Aluevaalit

Aluevaaleihin ja hyvinvointialueeseen liittyviä ajatuksia.

Palveluseteli psykoterapiaan myös Kainuussa

Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Ne ovat suurin syy sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Suomessa. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja niistä on tullut haaste koko kansanterveydelle. Palvelujen saatavuus on saatava samalle tasolle kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kainuussa mielenterveysongelmia on paljon. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kainuussa 4,3 % sai työkyvyttömyyseläkettä 16–64 vuotiaista, mikä on reilusti enemmän kuin koko maassa vuonna 2021. Samaan aikaan kainuulaiset käyttävät mielenterveysongelmien vuoksi terveyspalveluja koko maata vähemmän. Kainuussa on viime vuosina ollut maan pisimmät odotusajat psykiatrian palveluihin, esimerkiksi nuorisopsykiatrian palveluissa.

Mielenterveysongelmia hoidetaan Suomessa lähinnä lääkkeillä ja psykoterapialla. Vaikka terapiat ovat yleistyneet Suomessa, kaikki halukkaat eivät edelleenkään pääse terapiaan. Psykoterapia on tutkimusten mukaan hyödyllinen ja riittämättömästi käytetty hoito useissa psykiatrisissa sairauksissa.

Useilla hyvinvointialueilla on jo käytössä palveluseteli joko tavalliseen tai lyhytkestoiseen psykoterapiaan. Lyhytpsykoterapia soveltuu hyvin lyhytaikaisiin tai lieviin ongelmiin, joiden taustalla on erilaisia kriisejä, uupumus, ahdistus tai masennus.

Palvelusetelillä edistetään mielenterveyspalveluja tarvitsevien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemaansa apua yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämän vuoksi Kainuun hyvinvointialueen tulee ottaa käyttöön palveluseteli psykoterapiaan ja muihin lyhytterapioihin.

Kainuussa on koko maata enemmän ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeellä. Työllisyysaste on hyvinvointialueiden matalimpia. Itsemurhiin kuolee koko maata useampi Kainuussa. Herää kysymys, miten meillä on varaa olla ottamatta palveluseteliä käyttöön?

(julkaistu Kainuun Sanomissa 25.1.2023)

Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Älkää unohtako asiakasta valmistelussa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tehdään marras-joulukuussa paljon sosiaalihuoltoon liittyviä päätöksiä, joihin pieni osa asiakkaista hakee muutosta. Osa näistä muutoksenhaun alaisista päätöksistä on lakisääteisten määräaikojen vuoksi sellaisia, että niiden käsittely siirtyy tulevalle Kainuun hyvinvointialueelle.

Kainuun hyvinvointialueen valmistelua on kuluvana vuonna tehty kiireessä ja vähäisin resurssein. Hyvinvointialueen hallintosääntö on esimerkiksi edelleen kesken. Osa Kainuun hyvinvointialueen lautakunnista, kuten tulevaisuuslautakunta, on toiminut ilman asianmukaisia resursseja. Kaikkien kokouksien valmistelussa ei ole ollut käytettävissä viranhaltijoita. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen julkisissa kokousasiakirjoissa ei ole lainkaan julkaistu tulevaisuuslautakunnan tai hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan kokousasiakirjoja. Hallinnon ja päätöksenteon avoimuus edellyttävät merkittäviä parannuksia tulevalle vuodelle.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa viranomaisessa. Kainuun hyvinvointialueella aluehallituksen alaisuudessa toimii yksilöasioiden jaosto, joka ratkaisee hallituksen puolesta osan muutoshakemuksista. Kansalaisten oikeusturvan ja luottamuksen vuoksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että yksilöasioiden jaosto järjestäytyy jo kuluvan vuoden aikana. Sosiaalihuoltoon liittyvät oikaisuvaatimukset tulee käsitellä kiireellisesti ja ilman aiheetonta viivästystä.

Viimeksi samankaltainen tilanne oli Kainuussa alkuvuonna 2013, kun maakuntakokeilu päättyi ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti toimintansa. Tuossa muutosvaiheessa yksittäisten oikaisuvaatimusten käsittely viivästyi usealla kuukaudella kuntayhtymän aloittaessa toimintansa. Pidetään tällä kertaa huoli, että historia ei toista itseään. Ei unohdeta tärkeintä eli asiakasta historiallisen suuren muutoksen valmistelussa.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2022)

Rikos vai hyvitys?

Sote-palveluissa on Suomessa rakenteellisia ongelmia. Hoitoon pääsy ei toteudu kaikilta osin lain velvoittamalla tavalla terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa. Useat asiantuntijat ovat esittäneet, että henkilökohtainen rikosvastuu voisi olla keino parantaa palveluiden saatavuutta.

Esimerkiksi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi vastikään (IL 25.9.2022), että jatkuva palveluiden järjestämiseen tarvittavien resurssien alibudjetointi voisi ylittää virkarikoksen tunnusmerkistön. Tolvasen mukaan kunnanhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien jäsenten rikosvastuuta tulisi tarkastella, koska toistuvista moitteista huolimatta palvelujärjestelmässä ei ole tapahtunut parannusta.

Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen turvataan. Lisäksi taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarviot ovat olleet vuodesta 2018 alkaen joka vuosi alijäämäisiä (n. 3–16,9 M€).

Yksi syy Kainuun soten alijäämäkierteen taustalla on omistajakuntien haluttomuus korottaa kuntien maksuosuutta talousarviota valmisteltaessa. Toisaalta kuntien keskinäinen perussopimus mahdollisti alijäämien laskuttamisen omistajakunnilta vuosittain jälkikäteen. Tämä järjestely esti samalla ns. arviointimenettelyn käynnistymisen Kainuun sote-kuntayhtymässä. Kainuussakaan lakisääteisiä palveluita ei ole saatu täysin turvattua, eikä taloussuunnitelmakaudella ole päästy talouden tasapainoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut). Henkilökohtainen rikosvastuu lisäisi ainakin valtuutettujen tietoisuutta asiasta.

Kainuun hyvinvointialueelle valmistellaan ensimmäistä koko toiminnan kattavaa talousarviota. Myös laki hyvinvointialueesta edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma huomioi vastuut ja velvoitteet. Säädös on jopa kuntalakia tiukempi – hyvinvointialueen taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.

Lainsäätäjän selkeä tahto on, että hyvinvointialue turvaa ja järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Mikäli hyvinvointialue epäonnistuu tässä talouden näkökulmasta, voi valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn. Tällöin arviointiryhmä tekee ehdotuksen toimenpiteistä talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamisesta. Tämän vuoksi alibudjetoinnin aika on ohi Kainuussa. Tänä syksynä kaikkien kainuulaisten kannattaa osallistua hyvinvointialueen strategian valmisteluun ja kertoa, millä keinoin palvelut turvataan.

Rikosvastuun ja syyllisten etsimiselle on toinenkin vaihtoehto, hyvitys. Voisimme toimia samalla tavalla kuin Kela, joka hyvittää asiakkaalle automaattisesti perustoimeentulotuen viivästymisestä 25–150 euroa. Hoito- tai palvelutakuun ylittymisestä maksettava hyvitys lisäisi samalla kansalaisten luottamusta sote-palvelujärjestelmää kohtaan.

Maksuton perusterveydenhuolto kuvaa yhteiskunnan kehitystä

Suomi oli vuonna 1943 ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti kouluruokailun lailla maksuttomaksi. Sitä onkin pidetty yhtenä keskeisenä yhteiskunnan kehityksen kuvaajana.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista ajatella rohkeasti tulevaisuuteen. Toimiva perusterveydenhuolto on Kainuun alueen ihmisten kannalta ratkaiseva tekijä, mikä ylläpitää samalla alueen elinvoimaa, hyvinvointia ja uskoa tulevaan.

Minusta perusterveydenhuollon tulisi olla maksutonta Kainuun lisäksi koko maassa. Suomessa on jo hyvinvointialueita (mm. Helsinki), jossa perusterveydenhuolto on maksuton. Myös useissa EU:n maissa perusterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia.

Maksuton perusterveydenhuolto on samalla ihmisoikeuskysymys. En voi hyväksyä palvelujärjestelmää, joka ylläpitää eroja väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi kainuulaiset kokivat yleisimmin Suomessa, että asiakasmaksut haittasivat terveyspalveluiden käyttöä. Lisäksi maksuja on paljon myös ulosotossa.

Tämän vuoksi laadin Kainuun hyvinvointialueen ensimmäisen aloitteen, jonka tavoite on tarjota maksuton perusterveydenhuolto kainuulaisille. Maksuttomuudella terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Muutos edistää väestön hyvinvointia, sillä hoitamattomuus tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

Maksut vähentävät eniten palveluja tarvitsevien asiakasryhmien tarpeenmukaista palveluiden käyttöä. Osa ihmisistä jättää terveyspalveluita käyttämättä kustannusten takia. Maksuihin liittyy myös turhaa byrokratiaa ja tehottomuutta. Laskutus, hallinto ja perintä voivat viedä jopa kolmanneksen maksukertymästä.

Asiakasmaksujen osuus ei suoraan vaikuta Kainuun saamaan valtion rahoitukseen, mutta osuus huomioidaan tarkasteltaessa valtakunnallisia käyttökustannuksia.

Kun Kainuu ja muut hyvinvointialueet muuttavat perusterveydenhuollon maksuttomaksi, kannustaa se eduskuntaa korjaamaan lainsäädäntöä. Tällä kertaa me kainuulaiset voimme olla ensimmäisten alueiden joukossa, jos olemme riittävän rohkeita.

Samalla suosittelen kaikkia tutustumaan Kainuun hyvinvointialueen aloitteisiin. Valtuutettujen tekemät aloitteet ovat olleet mielestäni hyvin laadittuja. Muiden luottamushenkilöiden ja poliittisten ryhmien aloitteiden aiheita ovat olleet muun muassa ikäihmisten palveluiden parantaminen, traumainformoitu työote, työhyvinvointisopimus ja koirien jätökset. Odotan mielenkiinnolla, millaisiin toimenpiteisiin aluehallitus aloitteiden perusteella ryhtyy.

(julkaistu Koti-Kajaanissa 28.9.2022)

Kaikki keinot käyttöön talven energiakriisin varalta

Nyt on jo nähtävissä, että ensi talvesta tulee monelle kotitaloudelle erityisen vaikea. Sähkön hinta on ennätyskorkealla ja sen riittävyyden varmistaminen on haaste. Mikäli sähköyhtiöt luopuvat määräaikaisista sopimuksista ja markkinoilla siirrytään pörssihinnoitteluun, riskin hintojen noususta kantavat kotitaloudet.

Jokainen voi osaltaan säästää sähköä, mutta korkea sähkön hinta vaikuttaa monin tavoin eri koteihin. Kotitalouksien käytettävissä olevia varoja ja ostovoimaa pienentävät myös korkea inflaatio ja korkojen nousu. Usean on pakko tinkiä välttämättömistä menoista, kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Ensi vuoden valtion budjettiin on alustavien tietojen mukaan tulossa erilaisia tukimuotoja, kuten ylimääräinen lapsilisä sekä muita määräaikaisia tukimuotoja. Valtion lisäksi myös Kainuussa on aika valjastaa kaikki keinot käyttöön kainuulaisten auttamiseksi. Tämänkin kriisin ylitse päästään, mutta uusien keinojen lisäksi meillä on monia olemassa olevia keinoja ja palveluja.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä ensi vuonna toimintansa käynnistävä Kainuun hyvinvointialue voivat auttaa monin tavoin. Voimme paikallisesti päättää esimerkiksi väliaikaisista muutoksista täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Lisäksi käytössämme on sosiaalinen luotto, jonka myöntämiskriteereistä ja ehdoista voimme paikallisesti päättää. Palveluiden ruuhkautumisen varalta sosiaalityössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on varauduttava lisääntyvään avun tarpeeseen.

Me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Kun koronavirus levisi ensimmäistä kertaa Kainuuseen, olimme kohtuullisen hyvin varautuneita. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset yhdessä kuntien, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa koordinoivat apua ja tukea sitä eniten tarvitseville. Viimeistään nyt on aika käynnistää samanlainen koordinaatio, yhteistyö ja ennakointi tulevan varalle. Myös naapurien ja läheisten merkitys tulee korostumaan – pidetään huolta toisistamme.

Mikäli laiminlyömme tähän kriisiin varautumiseen, aiheutuu siitä tarpeetonta inhimillistä kärsimystä. Lasten ja perheiden ahdinko näkyy lisääntyvinä palvelutarpeina sekä kasvavina kustannuksina. Ongelmien ehkäisy ennalta on aina halvempaa, kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.

Tuleva talvi tulee koettelemaan niin yksittäisten kainuulaisten elämää kuin koko Suomea. Tehkäämme kaikkemme, jotta kenenkään ahdinko tai vaikea taloudellinen tilanne ei pääse kärjistymään.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 6.9.2022)

Vapaus valita – palvelusetelit ovat mahdollisuus Kainuulle

Kainuun hyvinvointialueen valtuusto teki merkittävän strategisen valinnan viime kokouksessaan (29.6.2022). Palveluiden tuottaminen ja järjestäminen erotetaan jatkossa toisistaan ja hyvinvointialueen johdon järjestämiskyvykkyyttä vahvistetaan.

Suomessa palveluseteleitä on käytetty vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään, palvelutarjonnan sisällön monipuolistamiseen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, ruuhkahuippujen tasaamiseen sekä asiakkaan mielipiteen huomioimiseen. Useimmiten palveluseteleitä on kohdennettu uusille asiakkaille, jolloin palvelujen järjestämistapa ei ole muuttunut vanhojen asiakkaiden kohdalla.

Palveluseteleihin voi sisältyä riski eriarvoisuuden lisääntymisestä. Eriarvoistavan vaikutuksen ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota palvelusetelien ehtoihin, omavastuuseen, käytännön järjestelyihin ja asiakkaan edellytyksiin käyttää valintamahdollisuuksia. Kun palvelusetelien käytön syitä on kysytty asiakkailta, keskeinen valintaperuste on ollut nopeampi pääsy palveluihin. On siis meidän päätösvallassamme, haluammeko ylläpitää jonoja vai nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Hyvinvointialueen järjestämistehtävään sisältyy esimerkiksi markkinoiden kartoittaminen, tuottajien ja palveluiden vertailu sekä yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on laatia myös hankintastrategia, joka ohjaa palveluiden tuottamista ja hankintaa. Kainuussa kannattaa vahvistaa nykyistä hankintaosaamista ja -yksikköä. Markkinoiden epätäydellinen ja epätasaisesti jakautuva informaatio voivat aiheuttaa laadun heikkenemistä. Asiakkaalle toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Asiakkaat tarvitsevat vertailukelpoista tietoa erilaista palveluista ja palveluntuottajista.

Minusta on moraalitonta, että yksittäiset luottamushenkilöt pelottelevat kuntalaisia kasvavilla omavastuuosuuksilla palveluseteleissä. Samaan aikaan julkisissa palveluissa on jonoja ja merkittäviä ongelmia palveluihin pääsyssä. Asiakkaalla on viime kädessä vapaus valita. Asiakkaalla on lain mukaan aina oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Meillä on myös vapaus valita entistä paremmin toimivat palvelut, jos niin haluamme.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.7.2022)

Nukutettujen puolue voitti aluevaalit

Historian ensimmäiset aluevaalit ovat ohi. Historiallisen alhainen oli myös äänestysprosentti – Kainuussa 45,5 %. Sitä en ymmärrä, miksi matalasta äänestysprosentista syyllistetään niitä, jotka eivät äänestäneet. Ehkä vika onkin politiikassa, päätöksentekojärjestelmässä ja hallintorakenteissa? Miksi olemme nukuttaneet äänestäjät?

Nyt toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla on monia keinoja herätellä ihmisiä. Vaalit ovat liian harvoin ihmisten pitämiseksi hereillä. Aluevaltuusto sekä hyvinvointialue voi monin keinoin edistää avoimuutta ja demokratiaa. Lakisääteisten toimielinten lisäksi hyvinvointialue voi järjestää esimerkiksi neuvoa-antavia kansanäänestyksiä sekä kannustaa alueen asukkaita tekemään aloitteita.

Osallistuva budjetointi on yksi keino antaa asukkaiden äänen vaikuttaa suoraan resurssien jakamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi monet toimintatavat ja arkiset rutiinit voivat toimia unilääkkeen tavoin äänestäjille. Anestesia on sitä voimakkaampi, mitä enemmän asioita valmistellaan piilossa, tuodaan kiireellisinä päätöksentekoon tai päätetään ilman avointa valmistelua ja keskustelua.


Aluevaaleissa muutamilla puolueilla ja ehdokkailla oli yritystä puhua arjen asioista, niistä meille kaikille tärkeimmistä. Missä lähin lääkärin vastaanotto on? Kuka huolehtii sairaasta lapsestani tai vanhemmastani? Kuka auttaa jos elämänhallinta pettää?

Olen varma, että jokainen kansalainen on kiinnostunut näistä asioista, mikäli keskustelu mahdollistetaan. Mistä asioista sinä haluat kuulla tai tietää lisää, kun Kainuun aluevaltuusto aloittaa toimintansa?

Pienen suuri valinta

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.1.2022)

Tiesitkö, että Kainuussa syntyvällä poikavauvalla on Suomen matalin elinajanodote?

Meidän valintojen ansiosta vauvan ensimmäisen itkun ja henkäyksen tukena meillä on nykyaikainen synnytys- ja teho-osasto, osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä ensiluokkaiset tilat perheille. Juuri tämän vuoksi moni pohjoissuomalainen haluaa synnyttää Kajaanissa, vaikka muita synnytyssairaaloita olisi lähempänä.

Me valitsimme erikoissairaanhoidon uudistamisen 2010-luvulla. Kun valitsemme, että vahvistamme peruspalveluja, siirrämme painopistettä terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tällä hetkellä kainuulaisten miesten matalaan elinajanodotteeseen vaikuttavat itsemurhat ja epäterveelliset elintavat. Nyt on oikea aika valita parempi tulevaisuus. Esimerkiksi Helsingin kaupunki aikoo toteuttaa terapiatakuun jo vuonna 2022.

Yksi keskeinen keino nopeuttaa hoitoon pääsyä on se, että valitsemme palvelusetelin. Nopean hoitoon pääsyn lisäksi on kehitettävä muita sosiaali- ja mielenterveyspalveluja. Tarvitaan mielenterveyttä edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Meillä on oltava aikaa kysyä asiakkaalta ja läheiseltä, mitä sinulle kuuluu.

Mielenterveysoikeuksiin panostaminen on järkevää terveyspolitiikkaa niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmista. Tutkimusten mukaan psykooseja sairastavien tai päihdehäiriön vuoksi sairaalahoitoa saaneiden elinajanodote on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muussa väestössä. Itsemurhaa yrittäneet kärsivät yleensä päihdeongelmista ja mielenterveyden häiriöistä. Panostamalla näihin palveluihin, edistämme tehokkaasti kainuulaisten terveyttä ja hyvinvointia ja kavennamme hyvinvointieroja.

Työikäisiä kainuulaisia on ennätysmäärä ennenaikaisesti eläkkeellä. Me tarvitsemme kaikki keinot työllisyyden lisäämiseksi, hyvinvoinnin parantamiseksi ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaamiseksi. Meidän tulee valita haasteita, jotka voitamme yhdessä. Valitaan haasteita, joilla on suuri merkitys koko väestölle. Valitaan parempi mielenterveys, koska se on jokaisen ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.

Emme vielä varmuudella tiedä, millaiseksi rahoitus Kainuun pienellä hyvinvointialueella muodostuu. Tästä huolimatta voimme valita periaatteet, miten resurssit jaetaan ja kohdennetaan. Tehdään suuri strateginen valinta terveyserojen kaventamiseksi. Jokaisen kainuulaisen hyvä terveys on edellytys sille, että ihmiset voivat elää arvostamaansa elämää.

Tehdään valinta, josta jokainen tänään syntyvä pieni vauva voi olla suurena ylpeä.

Edistetään Kainuun työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla

Kainuun sote on hankkinut lähes 100 miljoonalla eurolla asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostoja joka vuosi. Ostopalvelut ovat noin kolmannes koko kuntayhtymän toimintakuluista. Vuoden 2021 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 348 M€.

Ei ole yhdentekevää, miten julkisia hankintoja tehdään. Tekemällä viisaita valintoja hankintapäätöksissä, vaikutetaan suoraan ja välillisesti alueen työllisyyteen. Työllisyysaste vaikuttaa alueen verokertymään ja hyvinvointiin. Työ on ihmisen identiteetin keskeinen rakennusaine. Jokainen uusi työpaikka osaltaan lisää yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä hyvinvointia.

Julkisissa hankinnoissa ei usein osata hyödyntää sosiaalisia kriteerejä. Kainuussa tulee tehdä strateginen valinta sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. On tarkoin valittava ne julkiset hankinnat, joihin nämä kriteerit sopivat. Kehittämällä sopimusehtoja ja tarjoajien vertailukriteerejä voidaan aktiivisesti edistää työllisyyttä. Pelkät kauniit sanat ja suunnitelmat eivät riitä, nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Kainuun on mahdollista vielä siirtyä edelläkävijöiden joukkoon myös julkisissa hankinnoissa.

Edistetään monituottajamallia sote-palveluissa

Julkisten hankintojen lisäksi myös erilaiset palvelusetelit yleistyvät julkisten palveluiden ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteleillä voidaan lisätä kilpailua, mikä osaltaan parantaa palveluiden laatua. Palvelusetelit lisäävät palveluiden tarjontaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä on tärkeää erityisesti palveluissa, joissa on pitkiä jonoja tai hoito- ja palvelutakuu eivät toteudu.

Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa suun terveydenhuollon tai asumispalveluihin liittyvät palvelusetelit. Myös palveluseteleiden kriteerejä muokkaamalla voidaan edistää työllisyyttä. Palveluseteleillä voidaan vastata ikääntyvän väestön palveluihin ja järjestää konkreettista apua kotona asumiseen (mm. siivous, kauppakassi yms. tukipalvelut). Palvelusetelin arvo on määriteltävä tarkoin, jotta se osaltaan kannustaa palveluntuottajia parantamaan laatua ja kilpailemaan asiakkaista.

Sote-alan työvoiman saatavuus on juuri nyt erittäin haasteellista ja tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa. Tarvitaan uusia avauksia sote-alan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Yksi keino edistää yrittäjyyttä sote-alalla on mahdollistaa ns. kevytyrittäminen sekä edistää osuuskuntatoimintaa (2). Tämä mahdollistaa yrittäjyyden, liikeideoiden sekä uusien mahdollisuuksien kokeilun. Sote-alan opiskelijoille ne tarjoavat uusia työmahdollisuuksia ilman vaivalloista byrokratiaa. Sotealueella se voi vähentää samalla työvoiman vuokraamiseen liittyviä kustannuksia. Suomen lainsäädäntö ei vielä täysin tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia.

  1. Toivanen, M. & Wennberg, M. (2015). Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö. https://tem.fi/documents/1410877/2869440/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf/01cf8f1f-dc5d-4dd1-b183-befa419cd102/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf.pdf
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7