Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s