Avainsana-arkisto: johtaminen

Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Vastaa

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Avoimella datalla tukea hyvinvointialueen päätöksentekoon

Vastaa

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.6.2022)

Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota. Se on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Julkinen hallinto kerää ja hallinnoi Suomessa erittäin arvokkaita tietovarantoja, joita avaamalla voidaan edistää monia tavoitteita.

Kainuun hyvinvointialueella syntyy valtava määrä dataa, joka on arvokasta. Kun tämä data avataan yhteiskunnan käytettäväksi, sen arvo voidaan moninkertaistaa. Avoimen datan kriteerejä ovat datan uudelleenkäytön salliva lisensointi, maksuttomuus ja muokattavuus (koneluettavuus). Avoimeen dataan ei sisälly yksityisyydensuojan piiriin kuuluvia henkilötietoja, salassa pidettäviä aineistoja tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä aineistoja.

Avoimen datan avulla voidaan edistää demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Sen avulla voi syntyä uusia innovaatioita ja kokonaan uusia markkinoita. Avoin data edistää myös hallinnon sisäistä tehokkuutta. Suomessa avoin data on yleistynyt 2010-luvulta alkaen ja kenties tunnetuin esimerkki on Maanmittauslaitoksen avaama maastodata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee avointa dataa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kela on avannut tietoja kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

Juuri nyt Kainuussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota datan avoimuuteen. Kainuun hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä uusia tiedolla johtamisen työkaluja, tietoaltaita ja teknisiä ratkaisuja. Kaikkiin näihin tulisi sisällyttää perusvaatimuksena informaation ja tiedon avaaminen avoimena datana. Tähän liittyy esimerkiksi erilaiset julkaisutekniikat ja rajapintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen avointa dataa on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Esimerkiksi tutkijoille ja korkeakoulujen opiskelijoille se tarjoaa monenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia. Hyvinvointialueen johdolle ja poliittisille päätöksentekijöille se tarjoaa uusia näkökulmia ja tarkempia perusteluja päätöksenteon tueksi. Kansalaisille avoin data voi tehdä näkyväksi sen, mihin esimerkiksi resurssit kuluvat, missä ovat tyytyväisimmät asiakkaat tai milloin palveluissa on kaikista rauhallisinta.

Viimeistään nyt tulisi edistää avoimen datan käyttöä Kainuussa. Kainuun sote ei tiettävästi ole julkaissut aikaisemmin avointa dataa. Yksittäiset kunnat Kainuussa ovat avanneet erittäin rajallisen ja pienen osan tietovarannoistaan (esim. ostolaskut, henkilöstötietoja). Onkin yllättävää, että avointa dataa on käytössämme niin vähän, vaikka asiaa on edistetty jo yli vuosikymmenen.

Kainuun hyvinvointialue voi palvella aluetta ja yhteiskuntaa laajemmin myös tiedolla. Erityisen kiinnostavia data-aineistoja voisivat olla asiakastyytyväisyyteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät aineistot sekä toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvät aineistot. Julkaisemalla materiaalit avoindata.fi -portaalissa, myös muut aiheesta kiinnostuneet löytävät aineiston.

Kainuun siniset vaarat ja huomisen vuoristo

Vastaa

Tällä hetkellä monessa maakunnassa valmistellaan hyvinvointialueiden strategiaa. Osassa maakuntia strategia on jo lausuntokierroksella. Kainuun alueen strategian valmistelusta ei ole vielä ollut valtuutetuille juuri mitään kerrottavaa. Tämän vuoksi askartelin ensimmäisen hahmotelman etenemissuunnitelmaksi Kainuussa.

Kuvio. Kainuun huomisen vuoristo

Sote-uudistuksen perimmäiset tavoitteet ovat meille kaikille jo tuttuja. Kansalaisille tulee tarjota laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti, hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa, kustannuksia hillitä ja työvoiman saatavuus turvata.

Tämän päivän haasteita ovat väestön sairastavuus, ikääntyminen, työvoimapula ja korkeat sote-kustannukset. Nämä liittyvät osin toisiinsa ja usein talousarvio vielä alibudjetoidaan, mikä vaikeuttaa johtamista.

Minun mielestäni hyvinvointialueelle ei kannata asettaa liikaa tavoitteita. Riittää, kun asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, henkilöstö on sitoutunutta ja ammattitaitoista sekä palvelut ovat turvallisia.

Keskeiset tavoitteet on vuoristossa kuvattu virstanpylväinä. Koska vuoristossa voi edetä monia reittejä, järjestys voi vaihdella. Joka tapauksessa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn, digitaalisten palveluiden ja asioinnin kehittämiseen, yhteistyöhön sekä työnantajan vetovoimaisuuteen.

Olen aina ollut sitä mieltä, että me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Mikäli tavoitteet jäävät epäselviksi, tämän päivän haasteista ollaan eri mieltä tai lopulliset tavoitteet ovat hämäriä, merkittävää edistystä ei tule tapahtumaan.

Kiipeilyvälineet ja työskentelytavat ovat myös keskeisiä – tässä hahmotelmassa luotan TKKI-toiminnan vahvistamiseen, luopumisosaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä lean-ajatteluun. Tällöin yhteistyökumppaneina korostuvat niin yritykset, muut hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja korkeakoulut.

Minusta olisi korkea aika aloittaa julkinen keskustelu Kainuun hyvinvointialueen strategisista valinnoista.

Kainuun hyvinvointialue tulee – oletko valmis?

Vastaa

(julkaistu Kainuun Sanomissa 16.10.2021)

Minulla oli kunnia olla haastateltavana Kainuun hyvinvointialueen väliaikaiseksi valmistelujohtajaksi. Kyseessä oleva tehtävä on erityisen haastava. Aikaa on vähän, tehtävää on paljon ja epäonnistumisille ei ole tilaa. Käynnissä on niin alueellisesti kuin kansallisesti erittäin merkittävä uudistus. Yksittäistä virkavaalia tärkeämpää on kuitenkin vaihtaa näkökulma menneestä tulevaisuuteen. Kainuun lähtötilanne uudistukselle 2020-luvun alussa on hyvin haasteellinen, kenties koko maan vaikeimpia.

Väestörakenne, työllisyys ja julkinen talous muodostavat Suomessa kolmiyhteyden, joka asettaa reunaehdot sosiaali- ja terveyspolitiikalle. On hyvä huomata, että kyseessä on enemmän mitoitus- kuin periaatekysymys – alueellisesti emme voi ylläpitää nykyistä palvelujärjestelmää väestön vähentyessä. Hyvinvointialueiden sääntely ja erityisesti valtion talousohjaus kannustaa tulevia hyvinvointialueita toimimaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Uudistukseen on sisään rakennettu myös halu kasvattaa sote-järjestäjien eli hyvinvointialueiden kokoa ja vähentää niiden lukumäärää.

Uudistuminen tapahtuu usein vasta pakon edessä ja kriisien kautta. Hyvinvointivaltion uudistaminen on lähivuosina ja vuosikymmeninä yhä enemmän voimavarojen uudelleen kohdentamista ja jakamista.  Tunnistammeko yhteisen tilannekuvan – olemmeko samassa veneessä Kainuussa? Kainuun väestön sairastavuus, matala työllisyysaste, sosiaali- ja terveydenhuollon korkeat kustannukset sekä ikääntyvä väestö muodostavat itseään ruokkivan kielteisen kehityksen.

Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän rakkautta ja luottamusta toisiimme. Olennaista on keskittyä suuriin linjoihin ja hyödyntää olemassa olevaa osaamista. Muutos on mahdollisuus ja kasvun asenne auttaa haasteissa. Samalla yhteistyö korostuu: Me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Emme tarvitse sankareita, tarvitsemme toisemme.

Hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta yksi ratkaiseva tekijä on tulevat aluevaalit. Nyt jos koskaan kannattaa äänestää vaaleissa. Näin varmistamme Kainuun menestymisen ja uudistumisen tulevaisuudessa.

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja sotesoppa

Vastaa

Pohdin miten John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa voisi soveltaa ns. sotesoppaan. Tulevat hyvinvointialueet tarvitsevat uusia avauksia omistajaohjaukseen.

”Rawlsin idean toteuttaminen käytännössä ja elävässä elämässä on haasteellista. Kunnallisessa päätöksenteossa esille tulevat mm. odotukset omia äänestäjiä kohtaan, puolueiden erilaiset painotukset sekä kunnan edun ajaminen. Toisaalta Rawlsin periaatteita olisi mahdollista myös yrittää sisällyttää palvelujärjestelmän ja palveluverkon suunnitteluun.”

”On syytä pohtia, olisiko paikallinen ja alueellinen palvelujärjestelmä merkittävästi erilainen, mikäli se olisi suunniteltu sellaisen pöydän äärellä tai sellaisia suunnittelumekanismeja hyödyntäen, missä osallistujat eivät tiedä paikkaansa yhteiskunnassa. Myös palvelujärjestelmän priorisointia olisi mahdollista tehdä vastaavalla tavalla: esimerkiksi sosiaalihuollon määrärahasidonnaiset palvelut olisi mahdollista asettaa etusijajärjestykseen. Tällä hetkellä tähän ei ole kuitenkaan ole ollut halukkuutta eikä kyvykkyyttä – juustohöylä on käytännöllisenä suunnittelutyökaluna ja ratkaisuna ollut yksinkertaisempi.”

Lue koko teksti kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusta: https://kaks.fi/julkaisut/sote-sopan-keittokirja-sote-uudistuksen-taustatekijat-ja-kaannekohdat/

Äärimmäistä johtajuutta potilas- ja asiakasturvallisuuteen?

Vastaa

Sodankäynti on monella tapaa vaikuttanut terveydenhuollon kehitykseen eri vuosikymmeninä. Esimerkiksi triage-käsite on peräisin ranskan kielen verbistä trier, joka tarkoittaa erottamista, lajittelua tai valintaa. Aivan viime vuosina Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen johtamisoppeja on sovellettu muihin elämänaloihin. Äärimmäinen johtajuus (ks. Willink & Babin 2017) on määritelmällisesti johtamisen lähestymistapa, jossa kirjaimellisesti pyritään omistamaan äärimmäisyyksiin saakka kaikki vaikuttavat tekijät asian tai toiminnan kannalta. Silloin johtajan ajattelutapaa ohjaa järjestelmällinen pohdinta ja vastuunotto kaikista niistä tekijöistä, jotka viime kädessä ratkaisevat tehtävän onnistumisen. Tällöin ei ole huonoja työyhteisöjä, on vain huonoja johtajia. Minua (egoa) ei saa koskaan asettaa muiden tai asioiden edelle. Korjaa toimintaa jatkuvasti: priorisoi ja toteuta. Äärimmäiseen johtajuuteen voi ajatella sisältyvän myös laadun hallintaan yleisesti kuuluvia ajattelutapoja (mm. PDCA-sykli).

Myös potilas- ja asiakasturvallisuutta on mahdollista tarkastella äärimmäisen johtajuuden näkökulmasta. Potilasturvallisuuden kehittämisen alkuvaiheessa niin Suomessa kuin Kainuun sotessa pääpaino on ollut yksittäisten työntekijöiden toiminnan ja sen välittömien edellytysten muokkaamisessa (esim. lääkkeenjako, tarkistuslistat ym.). Potilasturvallisuuden näkökulma on kuitenkin laajentumassa koko palvelujärjestelmään ja johtamiseen, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa asiantuntemus turvallisuuden johtamisesta on vähäistä verrattuna perinteisiin turvallisuuskriittisiin aloihin (esim. ilmailu). Äärimmäisen johtajuuden näkökulmasta potilas- tai asiakasturvallisuus pyritään tällöin omistamaan. Ajatus voi tuntua vieraalta, mutta uskon että se voi avata uusia näkökulmia ja ideoita toiminnan kehittämiseen.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista ja resursoitua laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen ei ole riippuvainen rakenteista. Se on työtä, jota joka tapauksessa on tehtävä.

Sain syksyllä taannoin tiedon, että vaaratapahtumailmoituksista on mahdollista luoda ladattavia raportteja HaiPro-ohjelmistosta ja ilmoitusten tietoa on helppo jatkojalostaa. Tämä mahdollisti haittatapahtumien tarkastelun esimerkiksi Power BI -sovelluksella. Tämä mahdollisti esimerkiksi perhepalveluiden tulosalueella tehtyjen ilmoitusten vertaamisen helpommin kansallisiin tutkimuksiin (ks. Ruuhilehto ym. 2011) sekä olemassa olevan aineiston hyödyntämisen monipuolisesti. Tein perhepalveluiden sosiaali- ja terveyspalveluiden haittatapahtumailmoituksista (n = 2112) visualisoinnin, joka mahdollistaa haittatapahtumien tarkastelun eri näkökulmista ja osin näkökulmista, joita HaiPro-sovelluksen raportointitoiminto ei sellaisenaan mahdollista (mm. ilmoitukset suhteessa aikaan, monen vuoden tarkastelu kokonaisuutena, vuosittainen kehitys/muutos, haittatapahtumien tarkastelu ilmiöittäin ym.). Visualisointi on laadittu koko tulosalueen näkökulmasta, mutta sovelluksella on helppo muokata ja suodattaa näkymää esimerkiksi yksittäisen työyhteisön näkökulmaan. Vastaavasti koko kuntayhtymän haittatapahtumailmoituksista olisi mahdollista muodostaa samankaltainen näkymä.

Esimerkki koontinäkymästä. Tietoja on mahdollista suodattaa esimerkiksi riskiluokan tai seurausten perusteella.

Koontinäkymän perusteella tulosalueen keskeiset potilaalle tapahtuneet haittailmoitukset liittyivät väkivaltaan (33 %), lääke- ja nestehoitoihin (26 %) sekä tapaturmiin ja onnettomuuksiin (19 %), mitkä kattavat noin 80 % kaikista ilmoituksista. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä tehdään suurin osa ilmoituksista. Haittatapahtumien tarkastelu suhteessa aikaan oli mielenkiintoista. Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vaarallisimpia ajanhetkiä ovat kello 8, kello 12 ja kello 19. Kun tarkastelin eri vastuualueita, tulee esille sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä eroja: esimerkiksi vammaispalveluiden vastuualueella väkivalta on yleisin ilmoituksen aihe (45 %) ja lapsiperheiden terveyspalveluiden vastuualueella korostuu tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset (40 %).

Tarkastelin myös ilmoituksien kehitystä vuosina 2016–2018. Turvallisuuskulttuurin näkökulmasta on huomionarvoista se, että potilaalle tapahtuneet ilmoitukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta merkittävästi (vuosittainen muutos: +71 %). Myös väkivallan suhteellinen osuus ilmoituksista on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden kuluessa (+ 60 %). Kun ilmoituksia tarkastellaan seurauksien näkökulmasta, myönteistä on että noin puolesta ilmoituksista jotka tapahtuivat potilaille, hieman yli kolmanneksesta ei aiheutunut haittaa.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden tarkastelu HaiPro-ilmoitusten osalta toi esille tarpeen monille käytännön kehittämistoimille, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus paranee. Tällaisia ovat väkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyvät toimintamallit (mm. henkilöstön koulutus), henkilöstöä tulee kannustaa vaaratapahtumien raportointiin ja raportointia tulee edelleen kehittää, toimenpide-ehdotuksien käytännön toteutumista tulee seurata, HaiPro-tietojärjestelmän raportointia ja tiedon jatkojalostamista tulee edelleen kehittää (esimerkiksi koko kuntayhtymän tietojen osalta sekä valvontakorttien ja laatutaulujen laatiminen).

Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen on hyvä esimerkki laajasti työyhteisöämme koskettavasta ilmiöstä, joka ei sellaisenaan kuulu kenellekään, mutta yhtä aikaa kaikille meille. Miten sinä voisit omistaa paremmin työpaikkasi turvallisuuden?

Kirjallisuus

Ruuhilehto Kaarin, Kaila Minna, Keistinen Timo, Kinnunen Marina, Vuorenkoski Lauri & Wallenius Jarkko. 2011. HaiPro – millaisista vaaratapahtumista terveydenhuollon yksiköissä opittiin vuosina 2007–2009? Duodecim 2011;127:1033–40.

Willink Jocko & Babin Leif. 2017. Extreme Ownership. Macmillan: USA.

Millainen organisoitumismalli sote-organisaatioon?

Vastaa

Organisaatio- tai hallintomalli ei ole itseisarvo, vaan se kuvaa ainoastaan organisaation sisäistä työnjakoa ja johtamista. Välinearvon näkökulmasta pohtimisen arvoista on, missä määrin valittu organisointimalli edistää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on huomionarvoista, että Kainuun sotessa järjestämistä ja tuottamista ei ole erotettu toisistaan ja käytössä ei ole niin sanottua tilaaja-tuottaja -mallia. Toisaalta organisaatiokaaviosta ei käy ilmi palveluiden moninainen tuottamis- ja järjestämistapa.

Asiakkaan ja palveluiden käyttäjän näkökulmasta voidaan pohtia sitä, missä määrin valittu organisointimalli on asiakaslähtöistä tai asiakasta osallistavaa. Asiakasosallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä määrittyy hyvin erilaiseksi luokittelujen ja termien näkökulmista ja sovellettavan lainsäädännön näkökulmista. Osin yhtä aikaa on mahdollista puhua asiakkaas-ta (client, customer), potilaasta (patient), kuluttajasta (consumer), yksilöstä (individual), asianosaisesta, yhteistyötahosta tai sidosryhmään kuuluvasta (stakeholder) sekä kansalaisesta (public, citizen).

Elämänkaareen tai elämänkulkuun perustuvan organisaation etuina voidaan pitää asiakas- tai väestöryhmäkohtaisten palvelukokonaisuuksien toiminnallisia hyötyjä. Hallinnollinen organisointi toiminnallisiin tulos- ja vastuualueisiin on osaltaan voinut helpottaa eri tulosyksikköjä ja toimintoja läpileikkaavien toimintaprosessien (hoito- ja palveluketjut) kehittämistä. Asiakkaalle tämän pitäisi näkyä sujuvina, mutkattomina ja asiakaslähtöisinä prosesseina ja hyvänä palvelukokemuksena.

Katso koko teksti julkaisussa Ahonen ym. (2017): Näin tehdään saumaton sote – Kainuun hiljainen tieto 2003-2017. Kunnallisalan kehittämissäätiö.