Äärimmäistä johtajuutta potilas- ja asiakasturvallisuuteen?

Sodankäynti on monella tapaa vaikuttanut terveydenhuollon kehitykseen eri vuosikymmeninä. Esimerkiksi triage-käsite on peräisin ranskan kielen verbistä trier, joka tarkoittaa erottamista, lajittelua tai valintaa. Aivan viime vuosina Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen johtamisoppeja on sovellettu muihin elämänaloihin. Äärimmäinen johtajuus (ks. Willink & Babin 2017) on määritelmällisesti johtamisen lähestymistapa, jossa kirjaimellisesti pyritään omistamaan äärimmäisyyksiin saakka kaikki vaikuttavat tekijät asian tai toiminnan kannalta. Silloin johtajan ajattelutapaa ohjaa järjestelmällinen pohdinta ja vastuunotto kaikista niistä tekijöistä, jotka viime kädessä ratkaisevat tehtävän onnistumisen. Tällöin ei ole huonoja työyhteisöjä, on vain huonoja johtajia. Minua (egoa) ei saa koskaan asettaa muiden tai asioiden edelle. Korjaa toimintaa jatkuvasti: priorisoi ja toteuta. Äärimmäiseen johtajuuteen voi ajatella sisältyvän myös laadun hallintaan yleisesti kuuluvia ajattelutapoja (mm. PDCA-sykli).

Myös potilas- ja asiakasturvallisuutta on mahdollista tarkastella äärimmäisen johtajuuden näkökulmasta. Potilasturvallisuuden kehittämisen alkuvaiheessa niin Suomessa kuin Kainuun sotessa pääpaino on ollut yksittäisten työntekijöiden toiminnan ja sen välittömien edellytysten muokkaamisessa (esim. lääkkeenjako, tarkistuslistat ym.). Potilasturvallisuuden näkökulma on kuitenkin laajentumassa koko palvelujärjestelmään ja johtamiseen, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa asiantuntemus turvallisuuden johtamisesta on vähäistä verrattuna perinteisiin turvallisuuskriittisiin aloihin (esim. ilmailu). Äärimmäisen johtajuuden näkökulmasta potilas- tai asiakasturvallisuus pyritään tällöin omistamaan. Ajatus voi tuntua vieraalta, mutta uskon että se voi avata uusia näkökulmia ja ideoita toiminnan kehittämiseen.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista ja resursoitua laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen ei ole riippuvainen rakenteista. Se on työtä, jota joka tapauksessa on tehtävä.

Sain syksyllä taannoin tiedon, että vaaratapahtumailmoituksista on mahdollista luoda ladattavia raportteja HaiPro-ohjelmistosta ja ilmoitusten tietoa on helppo jatkojalostaa. Tämä mahdollisti haittatapahtumien tarkastelun esimerkiksi Power BI -sovelluksella. Tämä mahdollisti esimerkiksi perhepalveluiden tulosalueella tehtyjen ilmoitusten vertaamisen helpommin kansallisiin tutkimuksiin (ks. Ruuhilehto ym. 2011) sekä olemassa olevan aineiston hyödyntämisen monipuolisesti. Tein perhepalveluiden sosiaali- ja terveyspalveluiden haittatapahtumailmoituksista (n = 2112) visualisoinnin, joka mahdollistaa haittatapahtumien tarkastelun eri näkökulmista ja osin näkökulmista, joita HaiPro-sovelluksen raportointitoiminto ei sellaisenaan mahdollista (mm. ilmoitukset suhteessa aikaan, monen vuoden tarkastelu kokonaisuutena, vuosittainen kehitys/muutos, haittatapahtumien tarkastelu ilmiöittäin ym.). Visualisointi on laadittu koko tulosalueen näkökulmasta, mutta sovelluksella on helppo muokata ja suodattaa näkymää esimerkiksi yksittäisen työyhteisön näkökulmaan. Vastaavasti koko kuntayhtymän haittatapahtumailmoituksista olisi mahdollista muodostaa samankaltainen näkymä.

Esimerkki koontinäkymästä. Tietoja on mahdollista suodattaa esimerkiksi riskiluokan tai seurausten perusteella.

Koontinäkymän perusteella tulosalueen keskeiset potilaalle tapahtuneet haittailmoitukset liittyivät väkivaltaan (33 %), lääke- ja nestehoitoihin (26 %) sekä tapaturmiin ja onnettomuuksiin (19 %), mitkä kattavat noin 80 % kaikista ilmoituksista. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä tehdään suurin osa ilmoituksista. Haittatapahtumien tarkastelu suhteessa aikaan oli mielenkiintoista. Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vaarallisimpia ajanhetkiä ovat kello 8, kello 12 ja kello 19. Kun tarkastelin eri vastuualueita, tulee esille sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä eroja: esimerkiksi vammaispalveluiden vastuualueella väkivalta on yleisin ilmoituksen aihe (45 %) ja lapsiperheiden terveyspalveluiden vastuualueella korostuu tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset (40 %).

Tarkastelin myös ilmoituksien kehitystä vuosina 2016–2018. Turvallisuuskulttuurin näkökulmasta on huomionarvoista se, että potilaalle tapahtuneet ilmoitukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta merkittävästi (vuosittainen muutos: +71 %). Myös väkivallan suhteellinen osuus ilmoituksista on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden kuluessa (+ 60 %). Kun ilmoituksia tarkastellaan seurauksien näkökulmasta, myönteistä on että noin puolesta ilmoituksista jotka tapahtuivat potilaille, hieman yli kolmanneksesta ei aiheutunut haittaa.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden tarkastelu HaiPro-ilmoitusten osalta toi esille tarpeen monille käytännön kehittämistoimille, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus paranee. Tällaisia ovat väkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyvät toimintamallit (mm. henkilöstön koulutus), henkilöstöä tulee kannustaa vaaratapahtumien raportointiin ja raportointia tulee edelleen kehittää, toimenpide-ehdotuksien käytännön toteutumista tulee seurata, HaiPro-tietojärjestelmän raportointia ja tiedon jatkojalostamista tulee edelleen kehittää (esimerkiksi koko kuntayhtymän tietojen osalta sekä valvontakorttien ja laatutaulujen laatiminen).

Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen on hyvä esimerkki laajasti työyhteisöämme koskettavasta ilmiöstä, joka ei sellaisenaan kuulu kenellekään, mutta yhtä aikaa kaikille meille. Miten sinä voisit omistaa paremmin työpaikkasi turvallisuuden?

Kirjallisuus

Ruuhilehto Kaarin, Kaila Minna, Keistinen Timo, Kinnunen Marina, Vuorenkoski Lauri & Wallenius Jarkko. 2011. HaiPro – millaisista vaaratapahtumista terveydenhuollon yksiköissä opittiin vuosina 2007–2009? Duodecim 2011;127:1033–40.

Willink Jocko & Babin Leif. 2017. Extreme Ownership. Macmillan: USA.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s