Avainsana-arkisto: työvoimapula

Yhteinen tenttitila edistäisi korkeakoulutusta Kainuussa

Kajaanin Akateemiset Naiset ry (KS 15.10.2022) kirjoittivat korkeasti koulutetun työvoiman osaajapulasta ja esittivät yliopistotasoisen korkeakoulutuksen lisäämistä Kainuuseen. Opiskelua korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää monin tavoin. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta pelkästään opintoihin sisältyviin tentteihin osallistuminen voi aiheuttaa paljon matkustamista ja kustannuksia.

Konkreettinen panostus korkeakouluissa opiskelevien tilanteeseen on yhteisen tenttitilan järjestäminen Kainuuseen. Suurin osa suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on liittynyt jo tulevaisuuden tenttijärjestelmän, EXAM:in käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita tenttiaikansa ja -paikkansa joustavasti myös muun kuin oman korkeakoulun tiloissa. Tämä voisi lisätä Kainuussa järjestettävän korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kainuussa asuvan korkeakouluopiskelijan taas ei tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle osallistuakseen tenttiin.

Idea ei ole uusi – esimerkiksi Kuhmon kaupunki selvitti keväällä 2021 yhteisen tenttitilan järjestämistä Kuhmoon. Kuhmon kaupunki kuitenkin päätti, ettei hanki tenttitilaa itse. Kaupunki toimii mm. kaikkien tahojen kanssa, joiden tavoitteena on saada EXAM-tenttitila Kainuuseen.

Yhteisen tenttitilan järjestäminen sopisi erinomaisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on lakisääteinen tehtävä edistää tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tenttitila helpottaisi samalla Kainuun hyvinvointialueen työntekijöiden täydennys- ja jatkokouluttautumista. Tenttitilan käytöstä ja kustannusten jakamisesta olisi mahdollista sopia Kainuun kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tenttitila sopisi esimerkiksi uuden sairaalan tiloihin, jolloin etäisyys myös Kajaanin ammattikorkeakoululle olisi lyhyt.

Kainuu on edelleen Suomen matalimmin koulutettu maakunta ja pysyy sellaisena, jollemme yhdessä rakenna parempaa tulevaisuutta. Yhteisen tenttitilan perustaminen olisi nopea ja konkreettinen keino edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta Kainuussa.

Edistetään Kainuun työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla

Kainuun sote on hankkinut lähes 100 miljoonalla eurolla asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostoja joka vuosi. Ostopalvelut ovat noin kolmannes koko kuntayhtymän toimintakuluista. Vuoden 2021 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 348 M€.

Ei ole yhdentekevää, miten julkisia hankintoja tehdään. Tekemällä viisaita valintoja hankintapäätöksissä, vaikutetaan suoraan ja välillisesti alueen työllisyyteen. Työllisyysaste vaikuttaa alueen verokertymään ja hyvinvointiin. Työ on ihmisen identiteetin keskeinen rakennusaine. Jokainen uusi työpaikka osaltaan lisää yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä hyvinvointia.

Julkisissa hankinnoissa ei usein osata hyödyntää sosiaalisia kriteerejä. Kainuussa tulee tehdä strateginen valinta sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. On tarkoin valittava ne julkiset hankinnat, joihin nämä kriteerit sopivat. Kehittämällä sopimusehtoja ja tarjoajien vertailukriteerejä voidaan aktiivisesti edistää työllisyyttä. Pelkät kauniit sanat ja suunnitelmat eivät riitä, nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Kainuun on mahdollista vielä siirtyä edelläkävijöiden joukkoon myös julkisissa hankinnoissa.

Edistetään monituottajamallia sote-palveluissa

Julkisten hankintojen lisäksi myös erilaiset palvelusetelit yleistyvät julkisten palveluiden ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteleillä voidaan lisätä kilpailua, mikä osaltaan parantaa palveluiden laatua. Palvelusetelit lisäävät palveluiden tarjontaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä on tärkeää erityisesti palveluissa, joissa on pitkiä jonoja tai hoito- ja palvelutakuu eivät toteudu.

Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa suun terveydenhuollon tai asumispalveluihin liittyvät palvelusetelit. Myös palveluseteleiden kriteerejä muokkaamalla voidaan edistää työllisyyttä. Palveluseteleillä voidaan vastata ikääntyvän väestön palveluihin ja järjestää konkreettista apua kotona asumiseen (mm. siivous, kauppakassi yms. tukipalvelut). Palvelusetelin arvo on määriteltävä tarkoin, jotta se osaltaan kannustaa palveluntuottajia parantamaan laatua ja kilpailemaan asiakkaista.

Sote-alan työvoiman saatavuus on juuri nyt erittäin haasteellista ja tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa. Tarvitaan uusia avauksia sote-alan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Yksi keino edistää yrittäjyyttä sote-alalla on mahdollistaa ns. kevytyrittäminen sekä edistää osuuskuntatoimintaa (2). Tämä mahdollistaa yrittäjyyden, liikeideoiden sekä uusien mahdollisuuksien kokeilun. Sote-alan opiskelijoille ne tarjoavat uusia työmahdollisuuksia ilman vaivalloista byrokratiaa. Sotealueella se voi vähentää samalla työvoiman vuokraamiseen liittyviä kustannuksia. Suomen lainsäädäntö ei vielä täysin tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia.

  1. Toivanen, M. & Wennberg, M. (2015). Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö. https://tem.fi/documents/1410877/2869440/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf/01cf8f1f-dc5d-4dd1-b183-befa419cd102/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf.pdf
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7