Avainsana-arkisto: työvoimapula

Varhaiskasvatus – vain parasta lapsillemme

Vastaa

Jokainen lapsi on arvokas ja lapset ovat meidän paras toivo tulevaisuutta varten.

Suomalainen varhaiskasvatus on erittäin korkealaatuista. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa pedagogisesti painotetaan kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Samalla varhaiskasvatus luo pohjan lasten laaja-alaiselle osaamiselle ja koko yhteiskunnan paremmalle tulevaisuudelle. Varhaiskasvatus on viime vuosina ollut merkittävien panosten kohde. On vain ajan kysymys, että esiopetus laajenee kaksivuotiseksi.

Vaikka suomalaisten syntyvyys on merkittävästi laskenut, yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen – keskimäärin noin 80 % 1–6-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatus on samalla hyvä esimerkki julkisesta palvelusta, jossa vanhemmat pääsevät valitsemaan. Suomessa on maakuntia, kuten Pohjois-Pohjanmaa, jossa palveluseteliä hyödynsi lähes joka neljäs vanhemmista valitessaan parhaan vaihtoehdon lapselleen.

Huolestuttavana sen sijaan voidaan pitää varhaiskasvatuksen pahenevaa työvoimapulaa ja henkilöstön riittävyyttä. Kuntaliitto on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä kansallisesti tarvitaan yli 18 000 opettajaa ja sosionomia lisää varhaiskasvatukseen, mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu yhä useampi lapsi. Alalla työskentelee myös paljon työntekijöitä, joilta puuttuu muodollinen pätevyys työhön. Arvion mukaan lainmukaista henkilöstörakennetta on mahdotonta saavuttaa nykyisillä koulutusrakenteilla.

Lainsäädäntöä on tarvittaessa muutettava ja tarkistettava, jotta korkeakoulutetun henkilöstön suhteellinen osuus säilyy. Ammattiliittojen mielipiteet jakautuvat jyrkästi kahteen leiriin – opettajat kannattavat koulutusmäärien lisäämistä, sosiaalialan ammattilaiset tarkempaa työnjakoa ja lastenhoitajat haluavat lisää lastenhoitajia. Kaikki vaatimukset harvoin toteutuvat yhtä aikaa, kuten työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2022 nähtiin.

Minun mielestäni maailman parhaan varhaiskasvatuksen kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti. Jotta 2030-luvun työvoimapulaan vastataan oikea-aikaisesti, on mahdollisimman pian luotava joustavia koulutuspolkuja opettajan tehtäviin. Siirtymäaikoja on tarvittaessa pidennettävä. Samalla on huolehdittava päiväkodin johtajien riittävyydestä. Ei tule unohtaa työoloja ja palkkausta, sillä vain hyvinvoivat aikuiset luovat parhaat kasvun edellytykset lapsillemme. Laadukas varhaiskasvatus on myös arvovalinta – pidetään yhdessä huolta tulevaisuudesta.

Miten korjataan Suomen kallein sote-järjestelmä?

Vastaa

Kainuussa on tutkitusti Suomen kallein sote-järjestelmä. Tarvevakioidut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot olivat viimeisimmän tilastotiedon v. 2020 mukaan 18 % koko maan keskiarvoa korkeammat. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat maan suurimmat ja jopa 31 % suuremmat kuin koko maassa.

Kainuussa on krooninen pula sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisista. Työvoimapula heikentää palvelujen toimivuutta ja vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Sote-alan veto- ja pitovoima nousee järkevillä keinoilla. Ammattilaisten työnjakoa on kehitettävä ja uramahdollisuuksia lisättävä. Erinomaisen johtamisen lisäksi jokaisen työntekijän tulee saada kehittää ja vaikuttaa omaan työhönsä.

Kainuussa ei ole ollut varaa maksuttomaan perusterveydenhuoltoon eikä riittävästi aikaa ulkomaisten sairaanhoitajien rekrytointiin. Jatkossa palveluihin on entistä vähemmän rahaa. Esimerkiksi kuntien tilakustannukset kohoavat ja kaikkia suunniteltuja investointeja ei ole mahdollista toteuttaa. Työvoiman saatavuus tulee monin tavoin vaikuttamaan palveluihin myös Kainuussa. Henkilöstöpula sulkee jo nyt hoivapaikkoja.

Jonoista on päästävä entistä nopeammin hoitoon. Niukat ja vähäiset resurssit on kohdennettava tulevaisuutta ennakoiden. Nyt jos koskaan meillä Kainuussa tulee olla muutosvalmiutta palveluiden parantamiseen yli poliittisten rajojen.

Kainuussa kustannusten kasvua on hillittävä. Etenkin Kainuussa on työvoimapulan ja kustannusten vuoksi valjastettava kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat. Kainuun alueen järjestämissuunnitelman lähtökohtana tulee olla monen eri palveluntuottajan malli. Nykyiset resurssit on mahdollista käyttää paremmin. Läpinäkyvä kustannusten ja laadun vertailu edistää kustannustehokkuutta.

Lakimuutoksilla voidaan monin tavoin varmistaa ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös Kainuussa.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 9.3.2023)

Yhteinen tenttitila edistäisi korkeakoulutusta Kainuussa

Vastaa

Kajaanin Akateemiset Naiset ry (KS 15.10.2022) kirjoittivat korkeasti koulutetun työvoiman osaajapulasta ja esittivät yliopistotasoisen korkeakoulutuksen lisäämistä Kainuuseen. Opiskelua korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää monin tavoin. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta pelkästään opintoihin sisältyviin tentteihin osallistuminen voi aiheuttaa paljon matkustamista ja kustannuksia.

Konkreettinen panostus korkeakouluissa opiskelevien tilanteeseen on yhteisen tenttitilan järjestäminen Kainuuseen. Suurin osa suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on liittynyt jo tulevaisuuden tenttijärjestelmän, EXAM:in käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita tenttiaikansa ja -paikkansa joustavasti myös muun kuin oman korkeakoulun tiloissa. Tämä voisi lisätä Kainuussa järjestettävän korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kainuussa asuvan korkeakouluopiskelijan taas ei tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle osallistuakseen tenttiin.

Idea ei ole uusi – esimerkiksi Kuhmon kaupunki selvitti keväällä 2021 yhteisen tenttitilan järjestämistä Kuhmoon. Kuhmon kaupunki kuitenkin päätti, ettei hanki tenttitilaa itse. Kaupunki toimii mm. kaikkien tahojen kanssa, joiden tavoitteena on saada EXAM-tenttitila Kainuuseen.

Yhteisen tenttitilan järjestäminen sopisi erinomaisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on lakisääteinen tehtävä edistää tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tenttitila helpottaisi samalla Kainuun hyvinvointialueen työntekijöiden täydennys- ja jatkokouluttautumista. Tenttitilan käytöstä ja kustannusten jakamisesta olisi mahdollista sopia Kainuun kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tenttitila sopisi esimerkiksi uuden sairaalan tiloihin, jolloin etäisyys myös Kajaanin ammattikorkeakoululle olisi lyhyt.

Kainuu on edelleen Suomen matalimmin koulutettu maakunta ja pysyy sellaisena, jollemme yhdessä rakenna parempaa tulevaisuutta. Yhteisen tenttitilan perustaminen olisi nopea ja konkreettinen keino edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta Kainuussa.

Edistetään Kainuun työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla

Vastaa

Kainuun sote on hankkinut lähes 100 miljoonalla eurolla asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostoja joka vuosi. Ostopalvelut ovat noin kolmannes koko kuntayhtymän toimintakuluista. Vuoden 2021 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 348 M€.

Ei ole yhdentekevää, miten julkisia hankintoja tehdään. Tekemällä viisaita valintoja hankintapäätöksissä, vaikutetaan suoraan ja välillisesti alueen työllisyyteen. Työllisyysaste vaikuttaa alueen verokertymään ja hyvinvointiin. Työ on ihmisen identiteetin keskeinen rakennusaine. Jokainen uusi työpaikka osaltaan lisää yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä hyvinvointia.

Julkisissa hankinnoissa ei usein osata hyödyntää sosiaalisia kriteerejä. Kainuussa tulee tehdä strateginen valinta sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. On tarkoin valittava ne julkiset hankinnat, joihin nämä kriteerit sopivat. Kehittämällä sopimusehtoja ja tarjoajien vertailukriteerejä voidaan aktiivisesti edistää työllisyyttä. Pelkät kauniit sanat ja suunnitelmat eivät riitä, nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Kainuun on mahdollista vielä siirtyä edelläkävijöiden joukkoon myös julkisissa hankinnoissa.

Edistetään monituottajamallia sote-palveluissa

Julkisten hankintojen lisäksi myös erilaiset palvelusetelit yleistyvät julkisten palveluiden ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteleillä voidaan lisätä kilpailua, mikä osaltaan parantaa palveluiden laatua. Palvelusetelit lisäävät palveluiden tarjontaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä on tärkeää erityisesti palveluissa, joissa on pitkiä jonoja tai hoito- ja palvelutakuu eivät toteudu.

Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa suun terveydenhuollon tai asumispalveluihin liittyvät palvelusetelit. Myös palveluseteleiden kriteerejä muokkaamalla voidaan edistää työllisyyttä. Palveluseteleillä voidaan vastata ikääntyvän väestön palveluihin ja järjestää konkreettista apua kotona asumiseen (mm. siivous, kauppakassi yms. tukipalvelut). Palvelusetelin arvo on määriteltävä tarkoin, jotta se osaltaan kannustaa palveluntuottajia parantamaan laatua ja kilpailemaan asiakkaista.

Sote-alan työvoiman saatavuus on juuri nyt erittäin haasteellista ja tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa. Tarvitaan uusia avauksia sote-alan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Yksi keino edistää yrittäjyyttä sote-alalla on mahdollistaa ns. kevytyrittäminen sekä edistää osuuskuntatoimintaa (2). Tämä mahdollistaa yrittäjyyden, liikeideoiden sekä uusien mahdollisuuksien kokeilun. Sote-alan opiskelijoille ne tarjoavat uusia työmahdollisuuksia ilman vaivalloista byrokratiaa. Sotealueella se voi vähentää samalla työvoiman vuokraamiseen liittyviä kustannuksia. Suomen lainsäädäntö ei vielä täysin tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia.

  1. Toivanen, M. & Wennberg, M. (2015). Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö. https://tem.fi/documents/1410877/2869440/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf/01cf8f1f-dc5d-4dd1-b183-befa419cd102/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf.pdf
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7