Aihearkisto: Opetus

Opetukseen liittyviä ajatuksia.

Kuusi asiaa, jota olen oppinut digipedagogiikasta

Vastaa

Aloitin opettajana ja projektiasiantuntijana Kajaanin ammattikorkeakoulussa keväällä 2021. Kun aloitin, minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä nykyaikaisesta verkkopedagogiikasta ja suurin osa aiheeseen liittyvistä käsitteistä oli minulle kokonaan vieraita. En ollut esimerkiksi käyttänyt moodlea vuosikausiin.

Suoritin opettajan pedagogisen pätevyyden vuonna 2011 ja muistikuvieni mukaan digipedagogiikasta ei tuolloin puhuttu mitään. Toisaalta aloittaessani opettajana keväällä 2021, korona-aikaa ja etäopetusta oli Suomessakin eletty jo pitkään.

Tätä kirjoittaessani kesäkuussa 2022 minulla on takana noin 10 erilaista opintojaksoa, joita olen päässyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja ideoimaan. Osa opintojaksoista on nonstop-kursseja, osa lähi- ja etäopetusta sisältäviä ja osa kokonaan itsenäisesti opiskeltavissa.

1. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Verkko-opintojakson tai -kurssin toteuttamisessa on valtava määrä erilaisia vaihtoehtoja ja yksityiskohtia. Hyvä suunnittelu ja etukäteen tehtävä työ varmistavat hyvän lopputuloksen. Liian monimutkaista ei kannata toteuttaa, vaan pyrkiä sopivan yksinkertaiseen.

Juuri nyt pinnalla opetuksessa tuntuu olevan flipped learning eli käänteinen oppiminen/opetus. Lisäksi massiiviset online-kurssit (MOOC) yleistyvät. Olipa lähtökohta jompi kumpi tai perinteisempi opintojakso, erinomainen opas verkko-opintojakson suunnittelun tueksi on Aalto-yliopiston ja Huhtasen (2019) verkko-oppimisen muotoilukirja.

Ihmiset ovat yleensä ylpeimpiä juuri viime aikaisista saavutuksistaan ja niin minäkin. Eettisyys asiakkaan kohtaamisessa -opintojaksolla tein suuren määrän erilaisia vuorovaikutteisia tehtäviä, panostin palautteeseen ja luotin ennen kaikkea mielenkiintoiseen sisältöön. Opintojakson luennot ovat osin kesken, mutta se ei estä opiskelua. Luennot on minun tarkoitus tehdä loppuun syksyllä tai seuraavana keväänä. Tämä opintojakso on KAMK:n avoimen amk:n tarjonnassa, ks. lisätietoja täällä.

Koska muokkaan opintojakson sisältöä vielä ensimmäisen toteutuksen jälkeen, paras kokonaisuus on useimmiten vielä tulossa. Olen pyrkinyt suunnittelemaan oman opintojaksoni ja digimateriaalit siten, että pystyn tarvittaessa päivittämään ja/tai muokkaamaan niitä helposti.

2. Käytettävyys, käytettävyys ja käytettävyys

Helpoin tapa halvaannuttaa oppiminen on laiminlyödä käytettävyys. Käytettävyydellä tarkoitan tässä opintojakson rakennetta, selkeyttä ja loogisuutta. Käytettävyys liittyy myös yksittäisiin H5P-oppimistehtäviin. Hyvin suunnitellussa opintojaksossa opiskelija ohjataan vaivattomasti oikeaan toimintoon ja kokonaisuus vaikuttaa selkeältä ja helposti hahmoteltavalta.

Hyvin laadittu verkkokurssi ohjaa oppijaa navigoimaan helposti verkkokurssilla eteenpäin. Sama pätee luonnollisesti hyvin laadittuun oppimistehtävään. Kun käytettävyys on kunnossa, kaikki toimii helposti ja ymmärrettävästi. Kognitiviisen psykologian periaatteet kannattaa hyödyntää myös verkko-opetuksessa ja -oppimisessa. Jostakin syystä monessa oppimisympäristössä asetuksia on valtava määrä, aivan kuin tarkoitus olisi mahdollistaa se, että jokainen opettaja voi tehdä mahdollisimman erilaisen opintojakson.

Olen hyödyntänyt käytettävyyden parantamisessa tarkistuslistoja (ks. esim. eAMK-materiaalit). Aiheeseen sopiva klassikkoteos on Don Normanin (2013) kirja The Design of Everyday Things.

3. Palaute on lahja

Tietokoneen antama automaattinen palaute opiskelijalle on yhtä merkityksellistä oppimisen kannalta kuin opettajan antama palaute. Tämä tuntuu epäuskottavalta, mutta aiheesta on olemassa tutkimuksia.

Automaattista palautetta ja kannustusta kannattaa sisällyttää moneen eri vaiheeseen verkkokurssilla. Minun verkkokursseillani kannustavia lauseita ja ajatuksia on siellä täällä, mm. heti alussa ja jokaisen tentin yhteydessä.

Palautetta kannattaa kerätä. Minulla on ollut tapana kerätä palautetta niin yksittäisestä tenttikirjasta kuin koko verkko-opintojaksosta. Peruskysymyksenä käytän NPS-mittaria. Lisäksi kysyn mikä oli parasta ja jäi erityisesti mieleen sekä pettymyksiä.

Monesti opiskelijoiden esittämät kysymykset kertovat puutteellisesta tai epäselvästä ohjeistuksesta. Verkkokurssin ohjeistus on riittävällä tasolla, kun opiskelijat suoriutuvat sen läpi ilman, että heidän tarvitsee kysyä tai tarkistaa jotakin opettajalta. Usein tämä vaatii opintojakson testausta, palautteen keräämistä ja epäselvien asioiden selkeyttämistä.

Palaute on lahja, koska sen avulla pystyn parantamaan omaa opetustani. Moni tehtävä on parantunut, kun opiskelijat ovat kysyneet tarkentavia kysymyksiä tai antaneet palautetta.

4. (Opettajan) Laiskuus on hyve

Nykyaikaiset verkko-oppimisympäristöt mahdollistavat monenlaisia automaatioita. Tentit ja tehtävät voi säätää tarkastamaan itse itsensä. Myös essee-tyyppiset tehtävät voi pisteyttää automaattisesti. Palautteen ja arvioinnin voi automatisoida.

Myös opiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää. Verkko-oppimisessa on helppoa hyödyntää opiskelijoiden ennakkotietoja esimerkiksi oppimistehtävien tai verkkokeskustelujen aiheissa.

Uusimmissa oppimisympäristöissä on mahdollista myös automatisoida opiskelijoiden aktivointiin liittyviä tehtäviä. Järjestelmän voi säätää tekemään muistutuksia ja herätteitä opiskelijoille. Toisaalta kannattaa muistaa, että turhat herätteet, viestit ja muistutukset häiritsevät tarpeettomasti ja tärkeät viestit saattavat hukkua viestitulvaan.

Automaatiota voi lisätä myös muussa opetustyössä helposti. Sähköisillä ajanvarauskalentereilla ja esimerkiksi Microsoftin Power Automate -työkalulla monen yksinkertaisen tai aikaa vievän työvaiheen voi automatisoida kokonaan.

5. Vuorovaikutus korostuu myös digipedagogiikassa

Opiskelijoilla ja ihmisillä on sisäsyntyinen tarve olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jostakin syystä monessa oppimisympäristössä perusajatus näyttää olevan se, että opiskelijat tekevät erilaisia suorituksia opettajaa varten. Usein vieläpä niin, että he eivät näe toistensa suorituksia.

Verkkopedagogiikassa vuorovaikutusta kannattaa lisätä kaikissa opetustuokioissa. Vaihtelu virkistää ja pelkkä äänen kuuntelu tietokoneelta tai kännykältä on puuduttavaa.

Opiskelijoiden kanssa kannattaa sopia vuorovaikutuksesta. Videokuvan on hyvä olla auki niin paljon kuin mahdollista, vähintään aina kun joku puhuu etäyhteyksien välityksellä.

Psyykkistä turvallisuutta lisää se, että verkko-opintojaksoilla on selkeät ohjeet verkkovuorovaikutukseen ja -keskusteluun liittyen. Minun opintojaksoilla opiskelu toteutetaan siten, että yksittäiset opiskelijat eivät joudu omalla nimellään esittämään vaikeita tuloksia. Koska suurin osa viestinnästä on kirjallista, muistutan opiskelijoita myös API-periaatteesta (Assume Positive Intent, eli oleta positiivinen aikomus). Oleta siis, että jokaisen viestin kirjoittaja on lähtökohtaisesti myönteisellä tarkoituksella liikkeellä.

6. Laadukasta voi tehdä myös edullisesti

Tänä päivänä Internet on pullollaan erilaisia sovelluksia, joiden avulla omia verkkopedagogiikkaan liittyviä sisältöjä voi helposti parantaa. Hinta ei ole este, sillä lähes kaikki sovellukset ovat maksuttomia.

Huono äänenlaatu on ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Epäselvä ääniraita tai erilaiset tekniset häiriöt heikentävät helposti opiskelun mielekkyyttä. Tämän ongelman korjaaminen on myös yksinkertaista: hanki parempi mikrofoni. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi Blue Yeti usb-mikrofoni. Minulla on käytössä Zoom H4n-pro digitaalinen tallennin, jonka voi tehdä myös muita äänityksiä helposti ja sen voi kytkeä myös tietokoneeseen.

Myös maksuttomilla videon käsittelyyn tarkoitetuilla ohjelmilla voi helposti kohentaa videon immersiivisyyttä, pituutta, sisältöä tai mielenkiintoa. Videon pituuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota: 5-20 minuuttia riittää useimpiin asioihin.

Maksuttomalla Audacity -sovelluksella voi saksia ja parantaa äänitiedostojen laatua helposti. Videoiden parantamiseen suosittelen Davinci Resolve -ohjelmaa. Molemmat ovat aluksi sekavan/vaativan näköisiä, mutta verkossa ja YouTubessa on paljon hyviä ohjeita molempien sovellusten peruskäyttöön liittyen.

Verkko-opetusmateriaaleja voi valmistaa helposti maksuttomilla sovelluksilla ja työkaluilla. Vuorovaikutteisia tehtäviä on helppo tehdä H5P-työkaluilla (ks. myös Lumi-sovellus).

Viikonloppuprojekti: ideakauppa ja vaatemallisto sosiaalityön sankareille

Vastaa

Alustatalous on mielenkiintoinen ilmiö. Se tarjoaa Internet-infrastruktuurin päälle rakennettuja palveluja, tuotteita ja ansaintamahdollisuuksia. Tästä ilmiöstä erinomainen esimerkki on Wolt-yhtiö, joka kasvoi pienestä ideasta miljardiluokan ideaksi (ks. Yle 10.11.2021).

Olen muutaman kerran aiemmin pohtinut vaatteiden painatusta. Olin yläasteella 1990-luvulla työharjoittelussa kajaanilaisessa yrityksessä nimeltä R-Collection. Tuolloin vaatteet jo pääosin ommeltiin Virossa, mutta Kajaanin toimipisteessä tehtiin painotuotteita. Kajaanissa toimii myös Pahis-verkkokauppa, Kummituskauppaa pyörittää aikaisempi kollega ja verkkokauppa-alustoja myy kajaanilainen yritys MyCashFlow. Kajaanissa on siis monenmoista yritystä aiheen ympärillä.

Idea ei ollut minulle mikään uusi. Tein syksyllä 2021 ihmiskokeen sosionomiopiskelijoille ja moni opiskelija koki, että sanat vaikuttavat paljon ja koki saaneensa niistä voimia. Keväällä ja syksyllä 2021 olen saanut olla mukana Talentian hallituksen työskentelyssä, kun Talentialle valmistellaan uutta strategiaa. Strategiaan heijastuu juuri nyt sosiaalialalla käynnissä olevat ilmiöt ja kuohunta. Alalla on työvoimapulaa. Lisäksi erityisesti varhaiskasvatuksen työolot, palkkaus ja työntekijöiden vaihtuvuus toistuvat mediassa.

Minun ajatuskaupan idea on yksinkertaisesti edistää ihmisten hyvinvointia ajatusten, ajattelumallien ja erilaisten ideoiden avulla. Luotan siihen, että ihminen voi vaikuttaa omien ajatustensa kautta omaan hyvinvointiinsa. Ideat ja ajattelumallit on tehty jaettavaksi. Kun aloitin keväällä työskentelyn oppilaitosympäristössä, havahduin siihen, että työpaikkani seinille opiskelijat ovat tehneet erilaisia motivaatiolauseita. ”Sinä menestyt”, ”sinä pystyt siihen” ja ”usko itseesi”. Voi olla, että jokin näistä ideoista tarttui huomaamatta myös minuun.

Alustatalouden avulla minulta kesti vain noin viisi tuntia vaatemalliston suunnitteluun ja kokonaisen verkkokaupan avaamiseen. Suurin osa tästä ajasta meni kuvioiden ja tekstien muokkaamiseen. Aluksi ajatuksenani oli tehdä motivaatiotarra opiskelijoilleni (”Sinä tulet menestymään erinomaisesti ______!”). Samalla syntyi kuitenkin muutama sosiaalityöhön ja sosiaalialaan liittyvä painotuote ja ystävän kannustuksesta kokonainen mallisto.

Heikkisen ajatuskauppaa ei tulla myymään maailmalle seitsemällä miljardilla (7 000 000 000), kuten Wolt-yhtiötä. Se ei ole tarkoituskaan. Minä uskon siihen, että jokainen ihminen voi muuttua. Joskus siihen tarvitaan vain yksi ajatus lisää. Lisäksi olen tehnyt ystävilleni yksittäisiä painotuotteita eri ammatteihin liittyen (mm. lääkärit, psykologit).

Alustaloudesta opin samalla myös sen, että kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Verkkokauppaan saa esimerkiksi nappia painamalla tuhansia asiakasarviointeja – uskomatonta! Alustatalouteen liittyvässä kultakuumeessakin vain yksittäiset ihmiset ja yritykset rikastuvat ja menestyvät. En jaksa uskoa, että minun ajatuskauppa on yksi niistä, eikä sen tarvitsekaan olla. Heikkisen ajatuskaupan löydät täältä: https://ajatuskauppa.myspreadshop.fi/

Heikkisen ajatuskaupan tarroja

Ihmiskoe sosionomiopiskelijoilla eli kuinka luoda kasvun asennetta

Vastaa
(Alkuperäinen kuva: Jean-Christophe André)

(teksti on julkaistu alunperin Talentia-lehdessä 6/2021, 30.9.2021)

Milloin viimeksi olit täysin uuden asian äärellä? Millainen asenne sinulla oli – tunsitko kasvun mahdollisuuden vai pelkäsitkö epäonnistumista?

Kajaanin ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2021 sosionomi (AMK) koulutus monimuoto-opetuksena. Tämä tarjosi minulle mahdollisuuden suorittaa ihmiskoe uusilla opiskelijoilla. Asetin omaksi tavoitteekseni iskostaa opiskelijoihin kasvun asenteen (mindset) ensimmäisen viikon aikana. Käytännössä vastasin jokaiseen opiskelijan epävarmuutta kuvaavaan kysymykseen tai toteamukseen yksinkertaisesti: ”Sinä tulet menestymään erinomaisesti opinnoissasi.”

Psykologi Caroline S. Dweck (2016) kertoo, että jokaisessa meissä on sekä kasvun että muuttumattomuuden asenteita. Kasvun asenteessa on kyse ajatuksesta, että kova työnteko ja harjoittelu mahdollistaa jatkuvan kehittymisen. Kasvun asenne on tiivistetysti kovaa työtä ja yrittämistä, hyvien strategioiden soveltamista sekä avun saamista muilta. Muuttumattomuuden asenteen omaksuneet ottavat usein rakentavan palautteen itseensä ja he haluavat olla virheettömiä. Dweckin mukaan jokaisen on mahdollista kehittää ajattelutapaansa. Tämä vaatii murtautumista epämukavuusalueelle, kiittämistä ja kannustamista sekä siltojen rakentamista eli sellaisten sanontojen käyttämistä, jotka luovat tulevaisuutta.

Kysyin palautetta, mikä opiskelijoilla jäi erityisesti mieleen ensimmäiseltä viikolta. Eräs opiskelija vastasi: ”Erityisesti jäi mieleen Matin upea usko meihin opiskelijoihin ja tuutoreiden ihana energia.”

Ihmiskoe onnistui.


Kirjallisuus

Dweck, C. S. (2016) Mindset. Menestymisen psykologia.

Opetusmenetelmien mahdollisuudet ammattipedagogiikassa

Vastaa
Opetusmenetelmien mahdollisuuksia ammattipedagogiikassa. Kuvat: Microsoft Clipart

(tämä teksti/posteri on laadittu alunperin ammattipedagogisiin opintoihin liittyen v. 2010)

Taustalla oppimisnäkemykset

Oppimista ja opetusta voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Yksi tällainen näkökulma voi olla oppimisen tarkastelu vertauskuvien näkökulmasta.

Kasvatustieteiden ja oppimisen viitekehyksessä vertauskuvina käytetään usein ajatusta koulutusta tehtaana ja koulutusta matkustamisena. Nämä ovatkin erittäin hyvät vertauskuvat, koska ne ovat toisilleen osin vastakkaisia ja niiden taustalla on hyvin erilaiset oppimisnäkemykset. Lisäksi vertauskuvissa sekä opiskelijoilla että opettajilla on hieman erilaiset roolit ja tehtävät.

Pohdi miltä edellä esitetty kuvio näyttäisi, mikäli opetuksessa korostuisi tehdastuotanto. Entäpä jos kysymyksessä olisi matkustaminen? Olisiko opettajan tai oppimisympäristön rooli erilainen?

Behavioristisessa oppimisnäkemyksessä opettajan rooli voi olla ärsykkeiden tuottaja, johon opiskelijat reagoivat. Opiskelijan rooli on tällöin passiivinen.  Kognitiivista oppimisnäkemystä painottavassa opetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota yksilön oppimiseen ja sitä tukeviin mentaalisiin rakenteisiin. Tällöin yksilön rooli kuviossa korostuu. Konstruktivistisen oppimisnäkemykseen liittyviä teorioita yhdistää käsitys tiedon riippuvuudesta tietäjästä, jolloin tieto on aina yksilön tai laajemmin yhteisön rakentamaa. Tämä korostaa taasen kuviossa olevan yhteisön roolia.

Opetusteoista oppimistekoihin

Opetuksen kehittämisen taustalla oli aikaisemmin usein opettajalähtöisten oppimismenetelmien kehittäminen. Toisaalta arvioinnin näkökulmasta näkökulmana on aikaisemmin painottunut summatiivinen arviointi (behavioristisen oppimisnäkemyksen mukaisesti).

Opetus- ja arviointimenetelmien pohdinnassa olisikin hyvä pohtia ennen kaikkea oppimistekoja. Tästä näkökulmasta on hyvä pohtia käytettyjen opetus- ja arviointimenetelmien soveltuvuutta. Jos opetuksessa korostuu pelkästään opettajalähtöiset opetusmenetelmät (esim. luennointi), ei opetus tue oppimista. Toisaalta jos arvioinnissa keskitytään summatiiviseen arviointiin, voi lopputulos olla samanlainen.

Opetusmenetelmien valinta

Opetusmenetelmien kirjo on valtava[1] – opetusmenetelmää valittaessa opetustilanteeseen tulisi opettajan pohtia opetuksen tavoitetta, käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Taitava opettaja soveltaa ihmisten oppimiseen liittyvää tietoa opetusmenetelmiin ja keinoihin, joilla hän voi edistää opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa. Näin ollen opettaja voi esimerkiksi varioida menetelmiä esimerkiksi opintojakson yksittäisten tuntien opetuksessa.

Opettamista ei enää pidetä pelkkänä tiedon siirtämisenä, vaan ennen kaikkea oppimisen mahdollistamisena. Koulutuksen yleisenä tavoitteena onkin usein taata jokaiselle opiskelijalle riittävä pätevyys ratkaista elämässään vastaan tulevia ongelmia. (Rauste-Von Wright 2003, 13)

Passiivisuudesta aktiivisuuteen

On väitetty, että ns. aktiivisissa luokissa opiskelijat oppivat täydellisimmin ja tehokkaimmin. Tällöin oppimisen tarkoitus ei ole oppia ulkoa materiaalia, vaan tutkia, kyseenalaistaa, selvittää, ymmärtää ja käydä keskustelua kurssin sisällöistä. (Crawford ym. 2005, 11)

Aktiivisen luokan taustalla on selkeä ajatus kannustamisesta kriittiseen ajatteluun. Yhtäältä opettajan tulee siis kannustaa opiskelijoitaan kyseenalaistamaan, pohtimaan asioita eri näkökulmista sekä kritisoimaan kuulemaansa. Toisaalta opettajan tulee kriittisesti suhtautua omaan opetukseensa sekä käyttämiinsä opetusmenetelmiin. Kriittisesti tulisi suhtautua myös opetukselle asetettuihin tavoitteisiin – luovatko ne viime kädessä opiskelijoille valmiuksia uudistumaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Lähteet

Crawford, A. ym. 2005. Teaching and Learning Strategies for the Thinking Classroom.
Koppinen ym. 1994. Arviointi oppimisen tukena
Karjalainen 2009. Opetusopas Oulun yliopiston opettajalle.
Rauste-Von Wright ym. 2003. Oppiminen ja koulutus.

[1] Hyvä perusteos erilaisiin opetusmenetelmiin on Tuhat tapaa opettaa (Vuorinen 1995).