Aluevaalien alla kaikki Kainuun poliittiset ryhmät olivat yksimielisiä siitä, että Kainuun hyvinvointialueen tulee säilyä itsenäisenä. Sekä aluehallitus että aluevaltuusto ovat joutuneet vaikeiden päätöksien eteen. Supistavan ja sopeuttavan talouden suunnittelu on näkynyt esimerkiksi koko henkilöstöä koskevan YT-neuvottelun tuloksissa ja niiden toimeenpanossa. Säästö- ja leikkauspäätökset syntyvät monella eri tasolla hyvinvointialueella.
Päätöksenteossa ristiriitaista on se, että aluehallitus on päättänyt erilaisten toimintojen ja palveluiden lakkauttamisista. Samalla aluevaltuusto sen sijaan on lisännyt arviointi- ja kuntoutusyksikön Kuhmoon kesäkuussa ja palauttanut Sotkamon arviointi- ja kuntoutusosastoa koskevan lakkauttamisesityksen valmisteluun lokakuussa 2026. Nyt odotetaan, saako Kainuun hyvinvointialue lisää aikaa aikaisemmin kertyneiden alijäämien kattamiseksi ja kuinka pitkä mahdollinen lisäaika on.
Vaarana on, että Kainuun hyvinvointialue joutuu ennakolliseen talouden ohjausmenettelyyn (ETO). Se voi käynnistyä, jos hyvinvointialueen talouskehitys on oleellisesti heikompaa kuin talousarviossa arvioidaan tai jos talousarviosuunnitelmassa ei ole alijäämien kattamiseen yksilöityjä toimenpiteitä. Kainuussa talousarvion ylijäämästä ollaan ennusteen mukaan jäämässä noin 5 M€ tänä vuonna. ETO-menettelyssä valtiovarainministeriön johdolla laaditaan toimenpidesuositukset ja alueella on edelleen päätösvalta mahdollisten suositusten toteuttamisessa.
Arviointimenettelyssä sen sijaan hyvinvointialueen toimivaltaa rajoitetaan ja hyvinvointialueita suositellaan tekemään talouden tasapainottamista koskevia päätöksiä jo arviointimenettelyn aikana. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että Kainuun aluevaltuusto joutuu palaamaan tehtyihin päätöksiin jo lähivuosina, ellei taloutta saada tasapainoon muilla keinoin. Arviointimenettelyyn voi sisältyä myös aluejakoselvitys. Viimeistään tämä mittaa aluevaltuuston päätöksentekokykyä ja poliittista uskottavuutta.
Keskusta on esittänyt mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueet, maakuntien liitot sekä elinvoimakeskukset. Tällaiselle mallille ei Kainuussa ole edellytyksiä, mikäli hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn ja mahdolliseen aluejakoselvitykseen. Vasemmisto taas kannattaa verotusoikeutta hyvinvointialueille. Pahimmassa tapauksessa menetämme päätöksenteon ja maksamme lisää veroja.
Jos kaikki poliittiset ryhmät haluavat edelleen säilyttää Kainuun hyvinvointialueen itsenäisenä, mitä konkreettisia taloudellisia päätöksiä me olemme valmiita tekemään tämän tavoitteen toteuttamiseksi? Toivon, että Kainuussa löydämme yhteisen tahtotilan, poliittisen päätöksentekokyvyn ja sitoudumme tavoitteeseen Kainuun hyvinvointialueen säilymisestä itsenäisenä.
Vastaa