Vuonna 2020 Kainuun suurimmalla työnantajalla eli Kainuun sotella oli sairauspoissaoloja keskimäärin 21,3 kalenteripäivää jokaista henkilötyövuotta kohden ja henkilötyövuosia oli 3421 ⁽¹⁾. Keskimäärin suomalainen työntekijä on poissa 5–7 päivää vuodessa sairauden takia. On arvioitu, että yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa. Tällä laskukaavalla ja karkeasti arvioiden Kainuun soten sairauspoissaolot maksoivat veronmaksajille n. 21,9–25,5 M€. Suorien kustannusten lisäksi työntekijöiden poissaolot heijastuvat asiakkaisiin ja potilaisiin. Työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot heikentävät asiakkaiden luottamusta palveluihin.

Pidetään huolta hyvinvoivasta ja osaavasta henkilöstöstä

Yleisimmät syyt soten poissaoloihin liittyivät tuki- ja liikuntaelimiin, psykiatriaan sekä hengityselinsairauksiin ⁽¹⁾. Kaikkia poissaoloja ja sairauksia ei voida millään keinoin täysin poistaa. Panostamalla työntekijöiden työhyvinvointiin huolehditaan samalla asiakastyytyväisyydestä. Ammattiryhmien välillä on suuria eroja ja monet sote-alan ammatit korostuvat vertailussa kielteisesti ⁽³⁾. Fyysisesti raskas työ vaatii lisäveronsa myös työntekijöiltä.

Työntekijöitä ei tule syyllistää poissaoloista, koska työ sote-alalla on usein hyvin kuormittavaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Moni työntekijä pitää asiallisia työoloja tärkeämpänä kuin palkkausta. Antamalla työntekijöille enemmän valtaa ja toteuttamalla työntekijöiden itsensä esittämiä konkreettisia parannusehdotuksia, työn kuormitus vähenee. Myös kirkkaat tavoitteet ja kohtuullinen työkuorma vahvistavat työhyvinvointia.

Vain vetovoimainen työnantaja pärjää tulevaisuudessa

Julkinen sektori on edelleen perässähiihtäjä sote-alalla, kun verrataan julkisen ja yksityisen sektorin välisiä eroja sairauspoissaoloissa ⁽²⁾. Johtaminen ja työn organisointi korostuvat, kun tavoitellaan aitoa kiinnostusta työhyvinvointiin. Jokaisen työntekijän työhyvinvointia voidaan tukea reilulla ja tasapuolisella kohtelulla. Periaatteet tulee kirjata hyvinvointialueen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.

Työn tulisi olla voimavara ja henkisen hyvinvoinnin lähde tekijälleen, eikä pahoinvoinnin alku tai ylläpitäjä. Liian moni työntekijä joutuu jäämään ennen aikaisesti eläkkeelle menetettyään työkyvyn. Nyt on viimeiset hetket laittaa työhyvinvointi kuntoon, sillä väestön ikääntyessä myös työntekijät ikääntyvät. Kainuun soten eläköityminen onkin yleisempää kuin muilla työnantajilla.

Kainuun hyvinvointialueen tulee julistautua perheystävälliseksi työnantajaksi. Perheystävällisyys tarkoittaa monia käytännön asioita. Työnantaja osaa tällöin sovittaa paremmin työelämän vaatimukset ja työntekijän muun elämän. Kun työntekijä voi hyvin, myös asiakas kiittää useammin.

1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Henkilöstöraportti 2020. http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/kainuunsote/167/10476/15839/view/118054
2. Leinonen ym. (2018) Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla. https://www.duodecimlehti.fi/duo14481
3. Työterveyslaitos (2021). Sairauspoissaolot kunnissa. https://www.tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave