Kainuun hyvinvointialueen valmistelu on juuri nyt vireillä. Tuleva sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistus on tärkein koko Suomen ja tulevaisuuden kannalta. Uudistuksen kaikki hyödyt on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Samalla on raivattava esteet menestymisen tieltä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja talousjohtamiseen liittyvä rasite on alibudjetointi. Alibudjetointi tarkoittaa sitä, että kunnan tai kuntayhtymän talousarvio budjetoidaan tietoisesti liian pieneksi. Tällöin talousarvio ei sisällä kaikkia tiedossa olevia tuloja tai menoja.

Alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Jotkut asiantuntijat pitävät tahallista alibudjetointia ns. perusturvarikoksena, koska tällöin rikotaan perustuslakia ⁽¹⁾. Ratkaisuna on esitetty, että valvontaa ja rikosoikeudellista vastuuta tulisi kehittää nykyistä pidemmälle. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että Suomessa valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut) ⁽²⁾.

En halua syyttää tai syyllistää ketään. On kuitenkin kaikkien kainuulaisten edun mukaista luopua tästä menettelytavasta ja välttää sitä tulevalla hyvinvointialueella. Talousarvion toistuvat ylitykset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä Suomessa, selittyvät osin tietoisella alibudjetoinnilla. Tietoinen alibudjetointi on jo nyt vastoin kuntalakia ja talousarvion laadinnasta annettuja ohjeita. Virheellinen menettely vaikuttaa myös tulevien hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Laskelmat vaihtelevat ja muuttuvat, kun rahoitusta tarkistetaan talousarvio- ja tilinpäätöstietojen perusteella.

Kun luovumme alibudjetoinnista Kainuun tulevalla hyvinvointialueella, me kaikki voitamme. Asiakkaat ja potilaat saavat heille kuuluvat lakisääteiset palvelut nykyistä paremmin.  Työntekijöitä, esihenkilöitä sekä johtajia ei turhaan syytetä rahan tuhlaamisesta. Palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen paranee. Hyvinvointialueen julkisuuskuva paranee ja osaavien työntekijöiden rekrytointi voi helpottua. Talousjohtaminen ja organisaation talouden hallinta paranevat. Seuranta ja ennakointi helpottuvat. Ennen kaikkea demokratia toimii paremmin.

Pääsemme eroon alibudjetoinnista helposti. Aluksi tarvitaan lisää tietoisuutta. Kun tulevien aluevaltuutettujen, johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten tietoisuus lisääntyy, tunnistamme viheliäisen ilmiön aiempaa paremmin. Talousarvion valmistelussa tulee noudattaa ns. täydellisyysperiaatetta eli tulot ja menot on huomioitava kokonaisuudessaan. Ennen kaikkea tarvitsemme sitoutumista yhteisiin arvoihin, kuten yhdenvertaisuuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Samalla tarvitsemme lisää tekoja, emme puheita. Alibudjetointi vahingoittaa sinua ja minua.

1. Hirvilammi, T. & Laatu, M. (toim.) 2008. Toinen vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Kelan tutkimusosasto.

2. Oulasvirta, L. ym. 2019. Valtuutetut talousinformaation käyttäjinä. KAKS. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/tutkimusjulkaisu_109_nettiin-1.pdf