Hyvinvointialueen viisas taloudenpito – ei maakuntaverolle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.11.2021)

”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen” (J. K. Paasikivi). Muutama tosiasia Kainuun alueen talouden pidosta: Kainuun alueen sote-palvelujen rahoitusmahdollisuuksia on viime vuodet haastanut se, että alueen kuntien tilinpäätökset olivat alijäämäisiä puolessa alueen kunnista (1). Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat maan suurimmat ja päihdehuollon erityispalvelujen kustannukset ovat maan pienimmät (1). Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalli muuttuu, on tunnistettava palvelujärjestelmään liittyvät haasteet.

Vuonna 2020 sote-toiminnan nettokäyttökustannukset (€/asukas) olivat Ristijärvellä (6585) ja Puolangalla (5690) lähes koko maan suurimmat (koko maa = 3622 €). (2) Viisas taloudenpitäjä kohdentaa vähäiset resurssit ja keventää sote-palveluita tinkimättä kuitenkaan laadusta tai vaikuttavuudesta. Mahdollisen verouudistuksen ja sote-uudistuksen alla kuntien edunvalvonta on jo käynnissä. Esimerkiksi Puolangalla päätettiin heinäkuussa, että yksityinen palveluntuottaja jatkaa vuoden 2028 alkuun asti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana. Useassa kunnassa investoinnit ovat jo aikaistuneet tai siirtyneet tulevaisuuteen.

Suomalaiset asiantuntijat ovat arvioineet, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on olemassa säästöpotentiaalia (3). Parhaat käytännöt edellyttävät useita toimia, kuten rahoitusjärjestelmän kehittämistä, päivystyspalveluiden kokoamista, digitalisaation hyödyntämistä, palvelutuotannon dynamiikan hyödyntämistä sekä ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vähentämistä kaikissa ikäryhmissä. Toimintaan voidaan keskeisesti vaikuttaa rahoitusmallilla – kun resursseja koko ajan lisätään, lisääntyy palvelutuotanto ja samalla suhteellinen kustannusvaikuttavuus heikentyy. (3) On tunnistettava myös palvelukapeikot, jotka aiheuttavat kustannuksia muualla palvelujärjestelmässä. Kokonaisuus ratkaisee!

Myös maakuntaverosta on valmistunut asiantuntija-arvio (4). Mukana on sekä veroa puoltavia että vastaan puhuvia seikkoja. Arvion mukaan maakuntavero voi kiristää työn verotusta ja alueelliset erot kasvattavat eroja maakuntaveroissa. Myös yhdenvertaiset palvelut voivat heikentyä. Kainuun alueella on nyt ja todennäköisesti tulevaisuudessa matala veronmaksukyky – tähän kun vaikuttavat väestön ikärakenne ja matala työssäkäyntiaste. Kainuussa veroprosentin yksikkötuotto on hyvinvointialueiden heikoimpia. (4)

Maakuntaveron mahdolliset hyödyt ovat heikommat kuin sen tuomat haitat kainuulaisille. Tosiasioiden tunnustamisesta on hyötyä myös maakuntaveron vastustamisessa.

Kirjallisuus

(1) THL (2021) Sosiaali- ja terveyspalvelut OYS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-564-3

(2) THL (2021) SOTKAnet. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (pl. varhaiskasvatus 2015-), euroa / asukas. http://shorturl.at/qzB13 

(3) Paulus, T. ym. (2016). Sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi. Valtioneuvoston kanslia. Väliraportti 5/2016.

(4) Valtioneuvoston kanslia (2021). Parlamentaarisen maakuntaverokomitean mietintö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-880-2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s