Avainsana-arkisto: palveluseteli

Palveluseteli psykoterapiaan myös Kainuussa

Vastaa

Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Ne ovat suurin syy sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Suomessa. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja niistä on tullut haaste koko kansanterveydelle. Palvelujen saatavuus on saatava samalle tasolle kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kainuussa mielenterveysongelmia on paljon. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kainuussa 4,3 % sai työkyvyttömyyseläkettä 16–64 vuotiaista, mikä on reilusti enemmän kuin koko maassa vuonna 2021. Samaan aikaan kainuulaiset käyttävät mielenterveysongelmien vuoksi terveyspalveluja koko maata vähemmän. Kainuussa on viime vuosina ollut maan pisimmät odotusajat psykiatrian palveluihin, esimerkiksi nuorisopsykiatrian palveluissa.

Mielenterveysongelmia hoidetaan Suomessa lähinnä lääkkeillä ja psykoterapialla. Vaikka terapiat ovat yleistyneet Suomessa, kaikki halukkaat eivät edelleenkään pääse terapiaan. Psykoterapia on tutkimusten mukaan hyödyllinen ja riittämättömästi käytetty hoito useissa psykiatrisissa sairauksissa.

Useilla hyvinvointialueilla on jo käytössä palveluseteli joko tavalliseen tai lyhytkestoiseen psykoterapiaan. Lyhytpsykoterapia soveltuu hyvin lyhytaikaisiin tai lieviin ongelmiin, joiden taustalla on erilaisia kriisejä, uupumus, ahdistus tai masennus.

Palvelusetelillä edistetään mielenterveyspalveluja tarvitsevien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemaansa apua yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämän vuoksi Kainuun hyvinvointialueen tulee ottaa käyttöön palveluseteli psykoterapiaan ja muihin lyhytterapioihin.

Kainuussa on koko maata enemmän ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeellä. Työllisyysaste on hyvinvointialueiden matalimpia. Itsemurhiin kuolee koko maata useampi Kainuussa. Herää kysymys, miten meillä on varaa olla ottamatta palveluseteliä käyttöön?

(julkaistu Kainuun Sanomissa 25.1.2023)

Vapaus valita – palvelusetelit ovat mahdollisuus Kainuulle

Vastaa

Kainuun hyvinvointialueen valtuusto teki merkittävän strategisen valinnan viime kokouksessaan (29.6.2022). Palveluiden tuottaminen ja järjestäminen erotetaan jatkossa toisistaan ja hyvinvointialueen johdon järjestämiskyvykkyyttä vahvistetaan.

Suomessa palveluseteleitä on käytetty vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään, palvelutarjonnan sisällön monipuolistamiseen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, ruuhkahuippujen tasaamiseen sekä asiakkaan mielipiteen huomioimiseen. Useimmiten palveluseteleitä on kohdennettu uusille asiakkaille, jolloin palvelujen järjestämistapa ei ole muuttunut vanhojen asiakkaiden kohdalla.

Palveluseteleihin voi sisältyä riski eriarvoisuuden lisääntymisestä. Eriarvoistavan vaikutuksen ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota palvelusetelien ehtoihin, omavastuuseen, käytännön järjestelyihin ja asiakkaan edellytyksiin käyttää valintamahdollisuuksia. Kun palvelusetelien käytön syitä on kysytty asiakkailta, keskeinen valintaperuste on ollut nopeampi pääsy palveluihin. On siis meidän päätösvallassamme, haluammeko ylläpitää jonoja vai nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Hyvinvointialueen järjestämistehtävään sisältyy esimerkiksi markkinoiden kartoittaminen, tuottajien ja palveluiden vertailu sekä yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on laatia myös hankintastrategia, joka ohjaa palveluiden tuottamista ja hankintaa. Kainuussa kannattaa vahvistaa nykyistä hankintaosaamista ja -yksikköä. Markkinoiden epätäydellinen ja epätasaisesti jakautuva informaatio voivat aiheuttaa laadun heikkenemistä. Asiakkaalle toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Asiakkaat tarvitsevat vertailukelpoista tietoa erilaista palveluista ja palveluntuottajista.

Minusta on moraalitonta, että yksittäiset luottamushenkilöt pelottelevat kuntalaisia kasvavilla omavastuuosuuksilla palveluseteleissä. Samaan aikaan julkisissa palveluissa on jonoja ja merkittäviä ongelmia palveluihin pääsyssä. Asiakkaalla on viime kädessä vapaus valita. Asiakkaalla on lain mukaan aina oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Meillä on myös vapaus valita entistä paremmin toimivat palvelut, jos niin haluamme.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.7.2022)

Miten sote-järjestöjen toimintaedellytykset turvataan jatkossa?

Vastaa

Kainuun hyvinvointialueelle siirtyy paljon sopimuksia alueen kunnilta, kaupungeilta ja sote-kuntayhtymältä. Yksi merkittävä asia loistaa poissaolollaan: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taloudelliset avustukset. Esimerkiksi Kainuun sote myönsi tänä vuonna avustuksia n. 150 tuhatta euroa yli 40 kainuulaiselle järjestölle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyiset avustuspäätökset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun.

Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) on esittänyt, että hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustusten jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialueen strategiaa. Näin voidaan turvata järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville.

Kunnallisen itsehallinnon perusteella kunnat voivat jatkossakin avustaa järjestöjä, kuten tähänkin asti. Hyvinvointialueen tehtävät tulevat kuitenkin suoraan lainsäädännöstä. Hyvinvointialueella on rajattu yleinen toimiala, minkä perusteella se voi ottaa rajatusti sellaisia tehtäviä, jotka tukevat lainsäädännöstä tulevia tehtäviä (mm. kansainvälinen toiminta, edunvalvonta). Hyvinvointialueen itselleen ottamat tehtävät eivät saa laajuudeltaan vaarantaa lakisääteisiä tehtäviä eli ne ovat alisteisia lakisääteisille tehtäville.

Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön on kirjattu, että hyvinvointialue voi talousarvioon hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa avustaa järjestöjä. Näin Kainuun hyvinvointialueelle on otettu yleiseen toimialaan kuuluva tehtävä, jonka jatkuvuus on epävarmalla pohjalla. Vuosittaisen haku- ja päätösruljanssin lisäksi yksittäinen avustuspäätös voi pahimmassa tapauksessa kumoutua muutoksenhaussa laillisuusperusteen nojalla.

On erityisen tärkeää, että Kainuun hyvinvointialue tunnistaa järjestöjen olennaisen roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja vertaistuen tuottamisessa.Järjestöjen tarjoama tuki ja mahdolliset palvelut on integroitava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen palveluja.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseen pitkäjänteisesti on olemassa myös laillisen tarkastelun kestävä vaihtoehto. Keskeiset järjestöjen tuottamat hyvinvointia edistävät palvelut on mahdollista tuotteistaa. Hyvinvointialue voi edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta palvelusetelillä. Palveluseteleiden käytön laajentaminen edistää myös asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Palvelusetelit tarjoavat järjestöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia yrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Palvelusetelit integroivat järjestöjen palvelut paremmin osaksi palvelujärjestelmää kuin avustukset. Muualla Suomessa palveluseteleitä on laajasti käytössä esimerkiksi kotipalvelujen tukipalveluissa, lapsiperheiden kotipalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä erilaisissa vanhus- ja vammaispalveluissa.

Onneksi hyvinvointialueen aloittamiseen on Kainuussa vielä reilusti aikaa. Tämä on erinomainen mahdollisuus turvata sote-järjestöjen toimintaedellytykset kestävällä tavalla.