Avainsana-arkisto: hyvinvointialue

Mitä palkkaharmonisoinnin jälkeen?

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kun työntekijät siirtyvät useista eri organisaatioista samalle työnantajalle, käynnistyy palkkojen harmonisointi. Kainuussa ja osin muilla alueilla palkkaharmonisointi on ollut käynnissä jo useita vuosia. Todellinen hintalappu kustannusten kasvulle on vielä epäselvää. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (KT) arvioi keväällä 2022, että harmonisointi kasvattaa työvoimakustannuksia kansallisesti noin 5,8 % (680 M€).

Kokonaisarvion tekeminen on mahdotonta, koska harmonisointi vaikuttaa palkkausjärjestelmään monin tavoin ja viiveellä. Ensinnäkin yhtä vaativaa työtä tekeville työntekijöille maksetaan palkkaharmonisoinnin jälkeen ns. kärkipalkan mukaista korvausta. Samalla koko palkkahierarkia muuttuu, mikä voi heijastua muiden työntekijöiden (mm. esihenkilöt) palkkaukseen.

Julkisesta keskustelusta on puuttunut pohdinta palkkaharmonisoinnista seurauksista. Hyvinvointialueiden suurin menoerä on henkilöstökustannukset. Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen ja pieniltä osin asiakasmaksuihin. Yleiskatteellista rahoitusta ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Valtionrahoitus huomioi vain osin kustannustason nousun (esim. hyvinvointialueiden hintaindeksi).

Muutoksia on nähtävissä sekä palkkausjärjestelmässä että hyvinvointialueilla. Alan työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkahinnoitteluliitteet neuvotellaan uusiksi. Lisäksi tulossa on uusi järjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä), joka korvaa nykyisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän.

Hyvinvointialueet joutuvat jälleen etsimään uusia säästö- tai tehostamiskohteita. Arvioin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ulkoistukset tulevat lisääntymään lähivuosina erityisesti niissä palveluissa, joissa ei käytetä julkista valtaa. Hyvinvointialueet voivat hakea säästöjä joko yhteisyrityksillä tai kilpailuttamalla sote-palveluita. Näiden muutosten taustalla voi olla palkkakustannusten alentaminen palkkarakenteen muutoksella. Samanlaisen muutoksen tekeminen hyvinvointialueena on lähes mahdotonta tai ajallisesti useita vuosikymmeniä kestävä.

Mikäli valtio ei merkittävästi lisää hyvinvointialueiden rahoitusta, palkkaharmonisointi ja nousevat työvoimakustannukset voivat heikentää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Kainuussa tarkasteltavaksi tulevat palvelutaso ja palveluverkko kokonaisuudessaan.

Poliittisesti vaikeiden leikkauspäätösten vaihtoehto on kansanterveyden merkittävä edistäminen. Jos kaikki suomalaiset olisivat yhtä terveitä kuin korkeimmin koulutettu väestö, valtio säästäisi noin miljardi euroa vuosittain. Samalla terveydenhuollon suorat menot laskisivat jopa 15 %. Tavoite ei ole mahdoton. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta, jos Suomi saavuttaa Euroopan kärjessä olevien maiden tason.

Siksi Kainuun hyvinvointialueen strategiassa tulee olla sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen selkeänä ja läpileikkaavana tavoitteena. Tämä strateginen valinta helpottaa hyvinvointialuetta vastaamaan kasvaviin työvoimakustannuksiin.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 2.1.2023)

Kohti maailman parasta sotea

Lähes kaikki Suomen hyvinvointialueet ovat aloittamassa ensimmäisen toimintavuotensa alijäämäisinä. Tämän vuoksi monet hyvinvointialueet ovat tehneet avoimia vetoomuksia valtiolle lisärahoituksen saamiseksi. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on moitittu, vaikka rahoituksen määräytymistekijöissä huomioidaan aikaisempaa paremmin alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja alueellisten olosuhteiden eroissa. Sote-uudistuksen varaan on laskettu paljon, sillä hyvinvointialueiden kustannukset ovat noin kolmannes valtion budjetista (n. 22,5 mrd. euroa).

Rahoitusmallin keskeinen idea on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja osaltaan turvata julkisen talouden kestävyyttä. Säännösten lähtökohtana on turvata niin kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen kuin hyvinvointialueen talouden pysyminen tasapainossa. Kustannusten hillintää tarvitaan, sillä väestörakenne, työllisyys ja julkinen talous muodostavat kolmiyhteyden. Tämä asettaa samalla reunaehdot suomalaisen hyvinvointivaltion laajuudelle sekä sosiaali- ja terveyspolitiikalle.

2020-luvulla hyvinvointivaltion uudistaminen on pääosin olemassa olevien voimavarojen kohdentamista uudelleen. Vaikka suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan, hyvinvoinnissa on suuria eroja. Lapsiin on tärkeää panostaa jatkossakin, sillä lapsuuden ja nuoruuden olosuhteiden eriarvoisuus näkyy eroina hyvinvoinnissa ja terveydessä aikuisiällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vieläkin eroja ylläpitäviä tekijöitä, eikä palvelujen saanti toteudu kaikissa väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi suurituloisimmat miehet elävät lähes 13 vuotta kauemmin kuin pienituloiset.

Yksittäisen hyvinvointialueen taloudellisia kannustimia ei tule muuttaa, sillä tällöin koko sote-uudistuksesta tulee kustannuksia lisäävä automaatti. Jos yksittäinen hyvinvointialue voi välttyä poliittisesti ikäviltä päätöksiltä valtion lisärahoituksella, on myös muilla hyvinvointialueilla houkutin turvautua valtion lisätukeen. Tämä nakertaa koko uudistuksen luotettavuutta.

Ikääntymisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytynyt työvoimapula ja kasvavat henkilöstö- ja palkkakustannukset pakottavat hyvinvointialueet etsimään uusia ratkaisuja. Sote-uudistus mahdollistaa aikaisempaa kunnallista mallia paremmin resurssien kohdentamisen ja yhteistoiminnan hyödyt niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti. Samalla on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityisesti perusterveydenhuolto 2020-luvun tarpeisiin digitaalisuutta hyödyntäen. Kovaäänisin potilas ei aina ole suurimman avun tarpeessa – sama pätee myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin.

Palvelut järjestyvät myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tämä edellyttää tietoon, tutkimukseen ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta voidaan parantaa vähentämällä jonoja ja helpottamalla hoitoon ja palveluihin pääsyä. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän pullonkaulojen tunnistamista. Asiakkailla tulee olla nykyistä laajempi oikeus valita palveluntuottaja, olipa se yksityinen yritys, järjestö tai julkinen toimija.

Maailman paras sosiaali- ja terveydenhuolto ei synny itsestään. Parantamalla palveluiden toimivuutta palveluseteleillä, ehkäisemällä ongelmia oikea-aikaisesti ja panostamalla hyvinvointierojen kaventamiseen ollaan oikealla suunnalla.

Älkää unohtako asiakasta valmistelussa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä tehdään marras-joulukuussa paljon sosiaalihuoltoon liittyviä päätöksiä, joihin pieni osa asiakkaista hakee muutosta. Osa näistä muutoksenhaun alaisista päätöksistä on lakisääteisten määräaikojen vuoksi sellaisia, että niiden käsittely siirtyy tulevalle Kainuun hyvinvointialueelle.

Kainuun hyvinvointialueen valmistelua on kuluvana vuonna tehty kiireessä ja vähäisin resurssein. Hyvinvointialueen hallintosääntö on esimerkiksi edelleen kesken. Osa Kainuun hyvinvointialueen lautakunnista, kuten tulevaisuuslautakunta, on toiminut ilman asianmukaisia resursseja. Kaikkien kokouksien valmistelussa ei ole ollut käytettävissä viranhaltijoita. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen julkisissa kokousasiakirjoissa ei ole lainkaan julkaistu tulevaisuuslautakunnan tai hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan kokousasiakirjoja. Hallinnon ja päätöksenteon avoimuus edellyttävät merkittäviä parannuksia tulevalle vuodelle.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa viranomaisessa. Kainuun hyvinvointialueella aluehallituksen alaisuudessa toimii yksilöasioiden jaosto, joka ratkaisee hallituksen puolesta osan muutoshakemuksista. Kansalaisten oikeusturvan ja luottamuksen vuoksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että yksilöasioiden jaosto järjestäytyy jo kuluvan vuoden aikana. Sosiaalihuoltoon liittyvät oikaisuvaatimukset tulee käsitellä kiireellisesti ja ilman aiheetonta viivästystä.

Viimeksi samankaltainen tilanne oli Kainuussa alkuvuonna 2013, kun maakuntakokeilu päättyi ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti toimintansa. Tuossa muutosvaiheessa yksittäisten oikaisuvaatimusten käsittely viivästyi usealla kuukaudella kuntayhtymän aloittaessa toimintansa. Pidetään tällä kertaa huoli, että historia ei toista itseään. Ei unohdeta tärkeintä eli asiakasta historiallisen suuren muutoksen valmistelussa.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2022)

Yhteinen tenttitila edistäisi korkeakoulutusta Kainuussa

Kajaanin Akateemiset Naiset ry (KS 15.10.2022) kirjoittivat korkeasti koulutetun työvoiman osaajapulasta ja esittivät yliopistotasoisen korkeakoulutuksen lisäämistä Kainuuseen. Opiskelua korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää monin tavoin. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta pelkästään opintoihin sisältyviin tentteihin osallistuminen voi aiheuttaa paljon matkustamista ja kustannuksia.

Konkreettinen panostus korkeakouluissa opiskelevien tilanteeseen on yhteisen tenttitilan järjestäminen Kainuuseen. Suurin osa suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on liittynyt jo tulevaisuuden tenttijärjestelmän, EXAM:in käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita tenttiaikansa ja -paikkansa joustavasti myös muun kuin oman korkeakoulun tiloissa. Tämä voisi lisätä Kainuussa järjestettävän korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kainuussa asuvan korkeakouluopiskelijan taas ei tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle osallistuakseen tenttiin.

Idea ei ole uusi – esimerkiksi Kuhmon kaupunki selvitti keväällä 2021 yhteisen tenttitilan järjestämistä Kuhmoon. Kuhmon kaupunki kuitenkin päätti, ettei hanki tenttitilaa itse. Kaupunki toimii mm. kaikkien tahojen kanssa, joiden tavoitteena on saada EXAM-tenttitila Kainuuseen.

Yhteisen tenttitilan järjestäminen sopisi erinomaisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on lakisääteinen tehtävä edistää tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tenttitila helpottaisi samalla Kainuun hyvinvointialueen työntekijöiden täydennys- ja jatkokouluttautumista. Tenttitilan käytöstä ja kustannusten jakamisesta olisi mahdollista sopia Kainuun kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tenttitila sopisi esimerkiksi uuden sairaalan tiloihin, jolloin etäisyys myös Kajaanin ammattikorkeakoululle olisi lyhyt.

Kainuu on edelleen Suomen matalimmin koulutettu maakunta ja pysyy sellaisena, jollemme yhdessä rakenna parempaa tulevaisuutta. Yhteisen tenttitilan perustaminen olisi nopea ja konkreettinen keino edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta Kainuussa.

Maksuton perusterveydenhuolto kuvaa yhteiskunnan kehitystä

Suomi oli vuonna 1943 ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti kouluruokailun lailla maksuttomaksi. Sitä onkin pidetty yhtenä keskeisenä yhteiskunnan kehityksen kuvaajana.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista ajatella rohkeasti tulevaisuuteen. Toimiva perusterveydenhuolto on Kainuun alueen ihmisten kannalta ratkaiseva tekijä, mikä ylläpitää samalla alueen elinvoimaa, hyvinvointia ja uskoa tulevaan.

Minusta perusterveydenhuollon tulisi olla maksutonta Kainuun lisäksi koko maassa. Suomessa on jo hyvinvointialueita (mm. Helsinki), jossa perusterveydenhuolto on maksuton. Myös useissa EU:n maissa perusterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia.

Maksuton perusterveydenhuolto on samalla ihmisoikeuskysymys. En voi hyväksyä palvelujärjestelmää, joka ylläpitää eroja väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi kainuulaiset kokivat yleisimmin Suomessa, että asiakasmaksut haittasivat terveyspalveluiden käyttöä. Lisäksi maksuja on paljon myös ulosotossa.

Tämän vuoksi laadin Kainuun hyvinvointialueen ensimmäisen aloitteen, jonka tavoite on tarjota maksuton perusterveydenhuolto kainuulaisille. Maksuttomuudella terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Muutos edistää väestön hyvinvointia, sillä hoitamattomuus tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

Maksut vähentävät eniten palveluja tarvitsevien asiakasryhmien tarpeenmukaista palveluiden käyttöä. Osa ihmisistä jättää terveyspalveluita käyttämättä kustannusten takia. Maksuihin liittyy myös turhaa byrokratiaa ja tehottomuutta. Laskutus, hallinto ja perintä voivat viedä jopa kolmanneksen maksukertymästä.

Asiakasmaksujen osuus ei suoraan vaikuta Kainuun saamaan valtion rahoitukseen, mutta osuus huomioidaan tarkasteltaessa valtakunnallisia käyttökustannuksia.

Kun Kainuu ja muut hyvinvointialueet muuttavat perusterveydenhuollon maksuttomaksi, kannustaa se eduskuntaa korjaamaan lainsäädäntöä. Tällä kertaa me kainuulaiset voimme olla ensimmäisten alueiden joukossa, jos olemme riittävän rohkeita.

Samalla suosittelen kaikkia tutustumaan Kainuun hyvinvointialueen aloitteisiin. Valtuutettujen tekemät aloitteet ovat olleet mielestäni hyvin laadittuja. Muiden luottamushenkilöiden ja poliittisten ryhmien aloitteiden aiheita ovat olleet muun muassa ikäihmisten palveluiden parantaminen, traumainformoitu työote, työhyvinvointisopimus ja koirien jätökset. Odotan mielenkiinnolla, millaisiin toimenpiteisiin aluehallitus aloitteiden perusteella ryhtyy.

(julkaistu Koti-Kajaanissa 28.9.2022)

Kenelle nakki napsahtaa?

Päivän politiikkaa seuratessa toistuu usein sama kaava. Ikävien uutisten jälkeen alkaa muistelu, kuka oli hallitusvastuussa silloin, kun tämä tai tuo asia alun perin päätettiin. Tämä imelin viisauden laji (jälkiviisaus) näyttää nostavan päätään erityisesti niissä tilanteissa, kun jostakin päätöksestä tulee yllättäviä seurauksia (esim. valtionyhtiö Fortumin Uniper-kaupat).

Hyvinvointialueuudistus on pitkällä ja monilla alueilla mietitään juuri nyt, miten rahat saadaan riittämään. Esimerkiksi Kainuun alueella on arvioitu, että tuleva rahoituspohja on arviolta 19–30 M€ alle arvioitujen toimintakulujen. Samalla talousarvion valmistelussa varaudutaan noin 25 M€:n alijäämään. Tämän seurauksena Kainuun hyvinvointialue voi joutua jo lähivuosina ns. arviointimenettelyyn, mikäli hyvinvointialue ei onnistu tarvittavissa talouden tasapainottamistoimissa.

Yllätyksenä tilanne ei Kainuussa tule, koska Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perintönä moni talouden tasapainottamistoimenpide on siirtynyt. Esimerkiksi usean vuoden vireillä ollut Kuhmon terveysaseman viikonloppuvastaanoton lääkäripalveluiden lakkauttamisesta tehtiin päätös syksyllä 2022, kun lääkäripalvelun tuntihinnaksi muotoutui 400–700 €/tunti. Aika kallista palvelua, kun ottaa huomioon, että potilasmäärä on viikonloppuisin ollut n. 4–11 potilasta per päivä Kuhmossa.

Päätöksentekoon liittyy aina epävarmuustekijöitä. Jälkikäteen on helppo kehitellä erilaisia tarinoita siitä, miksi jokin asia meni niin kuin se meni. Viime aikoina niin paikallisella kuin kansallisella tasolla on ollut tapana siirtää ikäviä päätöksiä tulevaisuuteen, jopa tuleville sukupolville.

Se on jo nyt varmaa, että seuraava hallitus joutuu Suomessa ikävien päätösten eteen. Karkeat vaihtoehdot ovat jo tiedossa: 1) lisää veroja, 2) karsimista tai leikkaamista tai 3) lisää tuloja ja työllisyyttä. Toisaalta juuri vaalien alla juuri kukaan ei julkisesti halua puhua leikkauksista tai heikennyksistä julkisiin palveluihin.

Myös vallassa olevilla on usein halua lykätä ikäviä päätöksiä. Pienistä puroista voi kertyä suuria säästöjä, varsinkin jos säästöjä ajatellaan usean vuoden aikajänteellä. Toisaalta säästöpaineet niin aluetasolla kuin valtion tasolla edellyttävät merkittäviä muutoksia hyvinvointivaltioon ja arvovalintoja.

Taas olisi hyvä aika käydä keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä. Haluammeko pitää Kainuussa mahdollisimman kattavan palvelujärjestelmän hinnalla millä hyvänsä? Haluammeko pitää Suomessa mahdollisimman kattavan sosiaaliturvan? Miten näitä järjestelmiä tulisi kehittää inhimillisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla?

Aikaisempien päätösten polkuriippuvuus estää myös hyvinvointivaltion uudistamista. Esimerkiksi Suomessa monet työelämän lait ja sosiaalipolitiikan rakenteet ovat syntyneet täysin toisenlaisissa olosuhteissa. Uudistusten tekeminen on vaikeaa, koska sosiaalipolitiikan jokainen osa voi olla välttämätön jollekin väestönosalle. Nakkia ei voi syödä ja säästää yhtä aikaa – yhtä vastuutonta on siirtää ikäviä päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.

Kaikki keinot käyttöön talven energiakriisin varalta

Nyt on jo nähtävissä, että ensi talvesta tulee monelle kotitaloudelle erityisen vaikea. Sähkön hinta on ennätyskorkealla ja sen riittävyyden varmistaminen on haaste. Mikäli sähköyhtiöt luopuvat määräaikaisista sopimuksista ja markkinoilla siirrytään pörssihinnoitteluun, riskin hintojen noususta kantavat kotitaloudet.

Jokainen voi osaltaan säästää sähköä, mutta korkea sähkön hinta vaikuttaa monin tavoin eri koteihin. Kotitalouksien käytettävissä olevia varoja ja ostovoimaa pienentävät myös korkea inflaatio ja korkojen nousu. Usean on pakko tinkiä välttämättömistä menoista, kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Ensi vuoden valtion budjettiin on alustavien tietojen mukaan tulossa erilaisia tukimuotoja, kuten ylimääräinen lapsilisä sekä muita määräaikaisia tukimuotoja. Valtion lisäksi myös Kainuussa on aika valjastaa kaikki keinot käyttöön kainuulaisten auttamiseksi. Tämänkin kriisin ylitse päästään, mutta uusien keinojen lisäksi meillä on monia olemassa olevia keinoja ja palveluja.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä ensi vuonna toimintansa käynnistävä Kainuun hyvinvointialue voivat auttaa monin tavoin. Voimme paikallisesti päättää esimerkiksi väliaikaisista muutoksista täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Lisäksi käytössämme on sosiaalinen luotto, jonka myöntämiskriteereistä ja ehdoista voimme paikallisesti päättää. Palveluiden ruuhkautumisen varalta sosiaalityössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on varauduttava lisääntyvään avun tarpeeseen.

Me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Kun koronavirus levisi ensimmäistä kertaa Kainuuseen, olimme kohtuullisen hyvin varautuneita. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset yhdessä kuntien, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa koordinoivat apua ja tukea sitä eniten tarvitseville. Viimeistään nyt on aika käynnistää samanlainen koordinaatio, yhteistyö ja ennakointi tulevan varalle. Myös naapurien ja läheisten merkitys tulee korostumaan – pidetään huolta toisistamme.

Mikäli laiminlyömme tähän kriisiin varautumiseen, aiheutuu siitä tarpeetonta inhimillistä kärsimystä. Lasten ja perheiden ahdinko näkyy lisääntyvinä palvelutarpeina sekä kasvavina kustannuksina. Ongelmien ehkäisy ennalta on aina halvempaa, kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.

Tuleva talvi tulee koettelemaan niin yksittäisten kainuulaisten elämää kuin koko Suomea. Tehkäämme kaikkemme, jotta kenenkään ahdinko tai vaikea taloudellinen tilanne ei pääse kärjistymään.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 6.9.2022)

Avoimella datalla tukea hyvinvointialueen päätöksentekoon

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.6.2022)

Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota. Se on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Julkinen hallinto kerää ja hallinnoi Suomessa erittäin arvokkaita tietovarantoja, joita avaamalla voidaan edistää monia tavoitteita.

Kainuun hyvinvointialueella syntyy valtava määrä dataa, joka on arvokasta. Kun tämä data avataan yhteiskunnan käytettäväksi, sen arvo voidaan moninkertaistaa. Avoimen datan kriteerejä ovat datan uudelleenkäytön salliva lisensointi, maksuttomuus ja muokattavuus (koneluettavuus). Avoimeen dataan ei sisälly yksityisyydensuojan piiriin kuuluvia henkilötietoja, salassa pidettäviä aineistoja tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä aineistoja.

Avoimen datan avulla voidaan edistää demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Sen avulla voi syntyä uusia innovaatioita ja kokonaan uusia markkinoita. Avoin data edistää myös hallinnon sisäistä tehokkuutta. Suomessa avoin data on yleistynyt 2010-luvulta alkaen ja kenties tunnetuin esimerkki on Maanmittauslaitoksen avaama maastodata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee avointa dataa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kela on avannut tietoja kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

Juuri nyt Kainuussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota datan avoimuuteen. Kainuun hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä uusia tiedolla johtamisen työkaluja, tietoaltaita ja teknisiä ratkaisuja. Kaikkiin näihin tulisi sisällyttää perusvaatimuksena informaation ja tiedon avaaminen avoimena datana. Tähän liittyy esimerkiksi erilaiset julkaisutekniikat ja rajapintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen avointa dataa on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Esimerkiksi tutkijoille ja korkeakoulujen opiskelijoille se tarjoaa monenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia. Hyvinvointialueen johdolle ja poliittisille päätöksentekijöille se tarjoaa uusia näkökulmia ja tarkempia perusteluja päätöksenteon tueksi. Kansalaisille avoin data voi tehdä näkyväksi sen, mihin esimerkiksi resurssit kuluvat, missä ovat tyytyväisimmät asiakkaat tai milloin palveluissa on kaikista rauhallisinta.

Viimeistään nyt tulisi edistää avoimen datan käyttöä Kainuussa. Kainuun sote ei tiettävästi ole julkaissut aikaisemmin avointa dataa. Yksittäiset kunnat Kainuussa ovat avanneet erittäin rajallisen ja pienen osan tietovarannoistaan (esim. ostolaskut, henkilöstötietoja). Onkin yllättävää, että avointa dataa on käytössämme niin vähän, vaikka asiaa on edistetty jo yli vuosikymmenen.

Kainuun hyvinvointialue voi palvella aluetta ja yhteiskuntaa laajemmin myös tiedolla. Erityisen kiinnostavia data-aineistoja voisivat olla asiakastyytyväisyyteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät aineistot sekä toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvät aineistot. Julkaisemalla materiaalit avoindata.fi -portaalissa, myös muut aiheesta kiinnostuneet löytävät aineiston.

Hyvinvointialueen arvot luovat luottamusta

Kainuun hyvinvointialueen valmistelussa alkaa keskustelu arvoista. Hyvinvointialueen tuleva strategia rakentuu yhteisille arvoille. Julkinen keskustelu arvoista on tärkeää, sillä arvot luovat luottamusta. Luottamus on yhteistoiminnan liimaa ja osa yhteistä sosiaalista pääomaa. Kainuun hyvinvointialueen on johdonmukaisesti ja aidosti lunastettava sille asetetut odotukset.

Odotettavissa on myös arvoristiriitoja. Heikoimmillaan käy niin, että Kainuun hyvinvointialueella on keskenään ristiriidassa olevia arvoja. Ristiriitoja aiheuttaa tilanteet, joissa kaikki arvot eivät voi toteutua yhtä aikaa. Arvojen vastainen toiminta voi karkottaa niin työntekijöitä kuin asiakkaita.

Kainuun hyvinvointialueen arvojen lähtökohdaksi on otettava meitä ihmisiä yhdistävät tekijät ja yhdenvertaisuus. Ympärillämme oleva eriarvoisuus on merkki epätyydyttävästi järjestetystä yhteiskunnasta.

Kainuun hyvinvointialueelle sopii erinomaisesti seuraavat itseisarvot: oikeudenmukaisuus, viisaus ja hyvinvointi. Lisäksi tarvitsemme välinearvona tehokkuutta, jotta saavutamme muut arvot. Kun järjestämme palvelut tehokkaasti, voimme saavuttaa enemmän hyvinvointia.

Universalismin periaatteet ovat rapautuneet Suomessa, kun eritasoisia julkisesti tuettuja palveluita tarjotaan eri järjestelmissä eri väestöryhmille erilaisin kustannuksin. Sosiaalipolitiikassa universalismilla tarkoitetaan yleensä palveluja tai etuuksia, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus ja jotka rahoitetaan verovaroin.

Olemme ylläpitäneet terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikalla terveyden eriarvoisuutta jo vuosia. Työterveyshuolto on potilaalle maksutonta, mutta perusterveydenhuollon käynneistä peritään edelleen maksuja. Oikeudenmukaisuudesta on pidettävä erityistä huolta, koska sen rapautuessa myös luottamus palvelujärjestelmään horjuu (ks. kuvio alla).

Viisautta on sote-palvelujen kustannusten ja säästöjen tarkastelu pitkällä aikavälillä. Ehkäisevien toimien vaikutukset tulevat näkyviin usein vasta vuosikymmenien päästä.

Hyvinvointi ja hyvä elämä kuuluu kaikille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvimpiin ryhmiin. Palvelujen toteutumista erilaisten haavoittuvien ryhmien osalta voidaan käyttää koko palvelujärjestelmän toiminnan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Palveluita on oltava tarjolla väestön tarpeiden mukaan.

Lisäksi meidän tulee käydä perinpohjaista julkista ja poliittista keskustelua palveluiden oikeudenmukaisuuden ja voimavarojen kohdentamisen periaatteista, menettelytavoista ja kriteereistä. Tämä lisää päätöksenteon avoimuutta ja luo luottamusta sekä ehkäisee ristiriitoja.

Arvoista on hyötyä vain, jos meillä kaikilla on yhteinen käsitys arvojen sisällöistä ja merkityksestä. Luotettava hyvinvointialue syntyy yhdessä – osallistu sinäkin keskusteluun.

Kuvio. THL (2022) on laatinut sairaalahoitojaksoja kuvaavan eriarvoisuusmittarin. Kuvion perusteella avohoito ei tavoita kaikkia väestöryhmiä heidän hoidon tarpeensa mukaisesti. (Linkki indikaattoriin).

Kiire ei ole kunniaksi lainsäätäjälle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 29.4.2022)

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksesta on ollut lausunnolla ennätyksellisen lyhyen ajan: 13.4.-21.4.2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen on tulossa uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä (1,7 % sote-rahoituksesta koko maan tasolla, n. 350 M€ v. 2022 tasossa). Samalla on tarkoitus korjata ja säätää hyvinvointialueiden rahoitusta sääntelevää lainsäädäntöä.

Lausuntoyhteenvedon mukaan muutos on ongelmallinen. Lausuntoaikataulu on kohtuuton. Juuri nyt on useita yhteiskunnallisia muutostekijöitä, jotka vaikuttavat rahoitukseen ja ovat jäämässä huomioimatta. Näitä ovat esimerkiksi työtaistelut, palkkaharmonisointi, aikaisempien alijäämien kattaminen, inflaatio ja yleinen hintojen nousu. Kunnat ovat huolissaan mahdollisuuksistaan järjestää sote-uudistuksen jälkeen kuntien järjestämisvastuulle jäävien lakisääteisten palveluiden tuottamista.

Huolissaan ovat myös hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Uudistus lisää alueellista vastakkain asettelua: Rahaa ollaan siirtämässä yliopistosairaala-alueille vähentämällä rahoitusta muilta alueilta. Yliopistosairaalat taas ovat huolissaan riittämättömästä rahoituksen tasosta muutoksesta huolimatta.

Tämän uudistuksen osalta voi todeta, että kiire ei ole kunniaksi. Hyvinvointialueet ovat mahdottoman edessä, kun kuuden vuorokauden varoitusajalla tulisi olla perusteltuja lausuntoja uudistukseen liittyen. Lausuntokierrosta kuvaa myös se, että lausujina oli lähinnä kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita.

Yliopistosairaalalisä aiheuttaa vastakkain asettelua myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä. STM on käynnistänyt keväällä 2022 selvitystyön sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta ja sosiaalihuollon kehittämisresursseista hyvinvointialueilla. Nyt näyttää käyvän niin, että TKI-rahoitusta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) korvamerkitään yliopistosairaaloille jo ennen kuin selvitys valmistuu. Tämä osaltaan heikentää sosiaalihuollon asemaa tulevaisuudessa.

Pidän vaarana, että resurssien korvamerkitseminen yliopistosairaaloille entisestään heikentää erikoissairaanhoidon palveluja ja lisää alueellista eriarvoisuutta. Uudistus heikentää myös sosiaalihuoltoa ja sen kehittämisrakenteita.

Erillistä lisää ei tarvita, koska hyvinvointialueiden on mahdollista sopia yliopistosairaaloiden ja muiden sairaaloiden ylläpidosta keskinäisin sopimuksin alueiden yhteistyösopimuksissa.