Avainsana-arkisto: hyvinvointialue

Kenelle nakki napsahtaa?

Päivän politiikkaa seuratessa toistuu usein sama kaava. Ikävien uutisten jälkeen alkaa muistelu, kuka oli hallitusvastuussa silloin, kun tämä tai tuo asia alun perin päätettiin. Tämä imelin viisauden laji (jälkiviisaus) näyttää nostavan päätään erityisesti niissä tilanteissa, kun jostakin päätöksestä tulee yllättäviä seurauksia (esim. valtionyhtiö Fortumin Uniper-kaupat).

Hyvinvointialueuudistus on pitkällä ja monilla alueilla mietitään juuri nyt, miten rahat saadaan riittämään. Esimerkiksi Kainuun alueella on arvioitu, että tuleva rahoituspohja on arviolta 19–30 M€ alle arvioitujen toimintakulujen. Samalla talousarvion valmistelussa varaudutaan noin 25 M€:n alijäämään. Tämän seurauksena Kainuun hyvinvointialue voi joutua jo lähivuosina ns. arviointimenettelyyn, mikäli hyvinvointialue ei onnistu tarvittavissa talouden tasapainottamistoimissa.

Yllätyksenä tilanne ei Kainuussa tule, koska Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perintönä moni talouden tasapainottamistoimenpide on siirtynyt. Esimerkiksi usean vuoden vireillä ollut Kuhmon terveysaseman viikonloppuvastaanoton lääkäripalveluiden lakkauttamisesta tehtiin päätös syksyllä 2022, kun lääkäripalvelun tuntihinnaksi muotoutui 400–700 €/tunti. Aika kallista palvelua, kun ottaa huomioon, että potilasmäärä on viikonloppuisin ollut n. 4–11 potilasta per päivä Kuhmossa.

Päätöksentekoon liittyy aina epävarmuustekijöitä. Jälkikäteen on helppo kehitellä erilaisia tarinoita siitä, miksi jokin asia meni niin kuin se meni. Viime aikoina niin paikallisella kuin kansallisella tasolla on ollut tapana siirtää ikäviä päätöksiä tulevaisuuteen, jopa tuleville sukupolville.

Se on jo nyt varmaa, että seuraava hallitus joutuu Suomessa ikävien päätösten eteen. Karkeat vaihtoehdot ovat jo tiedossa: 1) lisää veroja, 2) karsimista tai leikkaamista tai 3) lisää tuloja ja työllisyyttä. Toisaalta juuri vaalien alla juuri kukaan ei julkisesti halua puhua leikkauksista tai heikennyksistä julkisiin palveluihin.

Myös vallassa olevilla on usein halua lykätä ikäviä päätöksiä. Pienistä puroista voi kertyä suuria säästöjä, varsinkin jos säästöjä ajatellaan usean vuoden aikajänteellä. Toisaalta säästöpaineet niin aluetasolla kuin valtion tasolla edellyttävät merkittäviä muutoksia hyvinvointivaltioon ja arvovalintoja.

Taas olisi hyvä aika käydä keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä. Haluammeko pitää Kainuussa mahdollisimman kattavan palvelujärjestelmän hinnalla millä hyvänsä? Haluammeko pitää Suomessa mahdollisimman kattavan sosiaaliturvan? Miten näitä järjestelmiä tulisi kehittää inhimillisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla?

Aikaisempien päätösten polkuriippuvuus estää myös hyvinvointivaltion uudistamista. Esimerkiksi Suomessa monet työelämän lait ja sosiaalipolitiikan rakenteet ovat syntyneet täysin toisenlaisissa olosuhteissa. Uudistusten tekeminen on vaikeaa, koska sosiaalipolitiikan jokainen osa voi olla välttämätön jollekin väestönosalle. Nakkia ei voi syödä ja säästää yhtä aikaa – yhtä vastuutonta on siirtää ikäviä päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.

Kaikki keinot käyttöön talven energiakriisin varalta

(julkaistu Kainuun Sanomissa 6.9.2022)

Nyt on jo nähtävissä, että ensi talvesta tulee monelle kotitaloudelle erityisen vaikea. Sähkön hinta on ennätyskorkealla ja sen riittävyyden varmistaminen on haaste. Mikäli sähköyhtiöt luopuvat määräaikaisista sopimuksista ja markkinoilla siirrytään pörssihinnoitteluun, riskin hintojen noususta kantavat kotitaloudet.

Jokainen voi osaltaan säästää sähköä, mutta korkea sähkön hinta vaikuttaa monin tavoin eri koteihin. Kotitalouksien käytettävissä olevia varoja ja ostovoimaa pienentävät myös korkea inflaatio ja korkojen nousu. Usean on pakko tinkiä välttämättömistä menoista, kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Ensi vuoden valtion budjettiin on alustavien tietojen mukaan tulossa erilaisia tukimuotoja, kuten ylimääräinen lapsilisä sekä muita määräaikaisia tukimuotoja. Valtion lisäksi myös Kainuussa on aika valjastaa kaikki keinot käyttöön kainuulaisten auttamiseksi. Tämänkin kriisin ylitse päästään, mutta uusien keinojen lisäksi meillä on monia olemassa olevia keinoja ja palveluja.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä ensi vuonna toimintansa käynnistävä Kainuun hyvinvointialue voivat auttaa monin tavoin. Voimme paikallisesti päättää esimerkiksi väliaikaisista muutoksista täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Lisäksi käytössämme on sosiaalinen luotto, jonka myöntämiskriteereistä ja ehdoista voimme paikallisesti päättää. Palveluiden ruuhkautumisen varalta sosiaalityössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on varauduttava lisääntyvään avun tarpeeseen.

Me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Kun koronavirus levisi ensimmäistä kertaa Kainuuseen, olimme kohtuullisen hyvin varautuneita. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset yhdessä kuntien, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa koordinoivat apua ja tukea sitä eniten tarvitseville. Viimeistään nyt on aika käynnistää samanlainen koordinaatio, yhteistyö ja ennakointi tulevan varalle. Myös naapurien ja läheisten merkitys tulee korostumaan – pidetään huolta toisistamme.

Mikäli laiminlyömme tähän kriisiin varautumiseen, aiheutuu siitä tarpeetonta inhimillistä kärsimystä. Lasten ja perheiden ahdinko näkyy lisääntyvinä palvelutarpeina sekä kasvavina kustannuksina. Ongelmien ehkäisy ennalta on aina halvempaa, kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.

Tuleva talvi tulee koettelemaan niin yksittäisten kainuulaisten elämää kuin koko Suomea. Tehkäämme kaikkemme, jotta kenenkään ahdinko tai vaikea taloudellinen tilanne ei pääse kärjistymään.

Avoimella datalla tukea hyvinvointialueen päätöksentekoon

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.6.2022)

Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota. Se on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa käyttöön, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Julkinen hallinto kerää ja hallinnoi Suomessa erittäin arvokkaita tietovarantoja, joita avaamalla voidaan edistää monia tavoitteita.

Kainuun hyvinvointialueella syntyy valtava määrä dataa, joka on arvokasta. Kun tämä data avataan yhteiskunnan käytettäväksi, sen arvo voidaan moninkertaistaa. Avoimen datan kriteerejä ovat datan uudelleenkäytön salliva lisensointi, maksuttomuus ja muokattavuus (koneluettavuus). Avoimeen dataan ei sisälly yksityisyydensuojan piiriin kuuluvia henkilötietoja, salassa pidettäviä aineistoja tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä aineistoja.

Avoimen datan avulla voidaan edistää demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Sen avulla voi syntyä uusia innovaatioita ja kokonaan uusia markkinoita. Avoin data edistää myös hallinnon sisäistä tehokkuutta. Suomessa avoin data on yleistynyt 2010-luvulta alkaen ja kenties tunnetuin esimerkki on Maanmittauslaitoksen avaama maastodata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee avointa dataa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kela on avannut tietoja kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

Juuri nyt Kainuussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota datan avoimuuteen. Kainuun hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä uusia tiedolla johtamisen työkaluja, tietoaltaita ja teknisiä ratkaisuja. Kaikkiin näihin tulisi sisällyttää perusvaatimuksena informaation ja tiedon avaaminen avoimena datana. Tähän liittyy esimerkiksi erilaiset julkaisutekniikat ja rajapintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen avointa dataa on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Esimerkiksi tutkijoille ja korkeakoulujen opiskelijoille se tarjoaa monenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia. Hyvinvointialueen johdolle ja poliittisille päätöksentekijöille se tarjoaa uusia näkökulmia ja tarkempia perusteluja päätöksenteon tueksi. Kansalaisille avoin data voi tehdä näkyväksi sen, mihin esimerkiksi resurssit kuluvat, missä ovat tyytyväisimmät asiakkaat tai milloin palveluissa on kaikista rauhallisinta.

Viimeistään nyt tulisi edistää avoimen datan käyttöä Kainuussa. Kainuun sote ei tiettävästi ole julkaissut aikaisemmin avointa dataa. Yksittäiset kunnat Kainuussa ovat avanneet erittäin rajallisen ja pienen osan tietovarannoistaan (esim. ostolaskut, henkilöstötietoja). Onkin yllättävää, että avointa dataa on käytössämme niin vähän, vaikka asiaa on edistetty jo yli vuosikymmenen.

Kainuun hyvinvointialue voi palvella aluetta ja yhteiskuntaa laajemmin myös tiedolla. Erityisen kiinnostavia data-aineistoja voisivat olla asiakastyytyväisyyteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät aineistot sekä toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvät aineistot. Julkaisemalla materiaalit avoindata.fi -portaalissa, myös muut aiheesta kiinnostuneet löytävät aineiston.

Hyvinvointialueen arvot luovat luottamusta

Kainuun hyvinvointialueen valmistelussa alkaa keskustelu arvoista. Hyvinvointialueen tuleva strategia rakentuu yhteisille arvoille. Julkinen keskustelu arvoista on tärkeää, sillä arvot luovat luottamusta. Luottamus on yhteistoiminnan liimaa ja osa yhteistä sosiaalista pääomaa. Kainuun hyvinvointialueen on johdonmukaisesti ja aidosti lunastettava sille asetetut odotukset.

Odotettavissa on myös arvoristiriitoja. Heikoimmillaan käy niin, että Kainuun hyvinvointialueella on keskenään ristiriidassa olevia arvoja. Ristiriitoja aiheuttaa tilanteet, joissa kaikki arvot eivät voi toteutua yhtä aikaa. Arvojen vastainen toiminta voi karkottaa niin työntekijöitä kuin asiakkaita.

Kainuun hyvinvointialueen arvojen lähtökohdaksi on otettava meitä ihmisiä yhdistävät tekijät ja yhdenvertaisuus. Ympärillämme oleva eriarvoisuus on merkki epätyydyttävästi järjestetystä yhteiskunnasta.

Kainuun hyvinvointialueelle sopii erinomaisesti seuraavat itseisarvot: oikeudenmukaisuus, viisaus ja hyvinvointi. Lisäksi tarvitsemme välinearvona tehokkuutta, jotta saavutamme muut arvot. Kun järjestämme palvelut tehokkaasti, voimme saavuttaa enemmän hyvinvointia.

Universalismin periaatteet ovat rapautuneet Suomessa, kun eritasoisia julkisesti tuettuja palveluita tarjotaan eri järjestelmissä eri väestöryhmille erilaisin kustannuksin. Sosiaalipolitiikassa universalismilla tarkoitetaan yleensä palveluja tai etuuksia, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus ja jotka rahoitetaan verovaroin.

Olemme ylläpitäneet terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikalla terveyden eriarvoisuutta jo vuosia. Työterveyshuolto on potilaalle maksutonta, mutta perusterveydenhuollon käynneistä peritään edelleen maksuja. Oikeudenmukaisuudesta on pidettävä erityistä huolta, koska sen rapautuessa myös luottamus palvelujärjestelmään horjuu (ks. kuvio alla).

Viisautta on sote-palvelujen kustannusten ja säästöjen tarkastelu pitkällä aikavälillä. Ehkäisevien toimien vaikutukset tulevat näkyviin usein vasta vuosikymmenien päästä.

Hyvinvointi ja hyvä elämä kuuluu kaikille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvimpiin ryhmiin. Palvelujen toteutumista erilaisten haavoittuvien ryhmien osalta voidaan käyttää koko palvelujärjestelmän toiminnan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Palveluita on oltava tarjolla väestön tarpeiden mukaan.

Lisäksi meidän tulee käydä perinpohjaista julkista ja poliittista keskustelua palveluiden oikeudenmukaisuuden ja voimavarojen kohdentamisen periaatteista, menettelytavoista ja kriteereistä. Tämä lisää päätöksenteon avoimuutta ja luo luottamusta sekä ehkäisee ristiriitoja.

Arvoista on hyötyä vain, jos meillä kaikilla on yhteinen käsitys arvojen sisällöistä ja merkityksestä. Luotettava hyvinvointialue syntyy yhdessä – osallistu sinäkin keskusteluun.

Kuvio. THL (2022) on laatinut sairaalahoitojaksoja kuvaavan eriarvoisuusmittarin. Kuvion perusteella avohoito ei tavoita kaikkia väestöryhmiä heidän hoidon tarpeensa mukaisesti. (Linkki indikaattoriin).

Kiire ei ole kunniaksi lainsäätäjälle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 29.4.2022)

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksesta on ollut lausunnolla ennätyksellisen lyhyen ajan: 13.4.-21.4.2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen on tulossa uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä (1,7 % sote-rahoituksesta koko maan tasolla, n. 350 M€ v. 2022 tasossa). Samalla on tarkoitus korjata ja säätää hyvinvointialueiden rahoitusta sääntelevää lainsäädäntöä.

Lausuntoyhteenvedon mukaan muutos on ongelmallinen. Lausuntoaikataulu on kohtuuton. Juuri nyt on useita yhteiskunnallisia muutostekijöitä, jotka vaikuttavat rahoitukseen ja ovat jäämässä huomioimatta. Näitä ovat esimerkiksi työtaistelut, palkkaharmonisointi, aikaisempien alijäämien kattaminen, inflaatio ja yleinen hintojen nousu. Kunnat ovat huolissaan mahdollisuuksistaan järjestää sote-uudistuksen jälkeen kuntien järjestämisvastuulle jäävien lakisääteisten palveluiden tuottamista.

Huolissaan ovat myös hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Uudistus lisää alueellista vastakkain asettelua: Rahaa ollaan siirtämässä yliopistosairaala-alueille vähentämällä rahoitusta muilta alueilta. Yliopistosairaalat taas ovat huolissaan riittämättömästä rahoituksen tasosta muutoksesta huolimatta.

Tämän uudistuksen osalta voi todeta, että kiire ei ole kunniaksi. Hyvinvointialueet ovat mahdottoman edessä, kun kuuden vuorokauden varoitusajalla tulisi olla perusteltuja lausuntoja uudistukseen liittyen. Lausuntokierrosta kuvaa myös se, että lausujina oli lähinnä kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita.

Yliopistosairaalalisä aiheuttaa vastakkain asettelua myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä. STM on käynnistänyt keväällä 2022 selvitystyön sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta ja sosiaalihuollon kehittämisresursseista hyvinvointialueilla. Nyt näyttää käyvän niin, että TKI-rahoitusta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) korvamerkitään yliopistosairaaloille jo ennen kuin selvitys valmistuu. Tämä osaltaan heikentää sosiaalihuollon asemaa tulevaisuudessa.

Pidän vaarana, että resurssien korvamerkitseminen yliopistosairaaloille entisestään heikentää erikoissairaanhoidon palveluja ja lisää alueellista eriarvoisuutta. Uudistus heikentää myös sosiaalihuoltoa ja sen kehittämisrakenteita.

Erillistä lisää ei tarvita, koska hyvinvointialueiden on mahdollista sopia yliopistosairaaloiden ja muiden sairaaloiden ylläpidosta keskinäisin sopimuksin alueiden yhteistyösopimuksissa.

Kainuun siniset vaarat ja huomisen vuoristo

Tällä hetkellä monessa maakunnassa valmistellaan hyvinvointialueiden strategiaa. Osassa maakuntia strategia on jo lausuntokierroksella. Kainuun alueen strategian valmistelusta ei ole vielä ollut valtuutetuille juuri mitään kerrottavaa. Tämän vuoksi askartelin ensimmäisen hahmotelman etenemissuunnitelmaksi Kainuussa.

Kuvio. Kainuun huomisen vuoristo

Sote-uudistuksen perimmäiset tavoitteet ovat meille kaikille jo tuttuja. Kansalaisille tulee tarjota laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti, hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa, kustannuksia hillitä ja työvoiman saatavuus turvata.

Tämän päivän haasteita ovat väestön sairastavuus, ikääntyminen, työvoimapula ja korkeat sote-kustannukset. Nämä liittyvät osin toisiinsa ja usein talousarvio vielä alibudjetoidaan, mikä vaikeuttaa johtamista.

Minun mielestäni hyvinvointialueelle ei kannata asettaa liikaa tavoitteita. Riittää, kun asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, henkilöstö on sitoutunutta ja ammattitaitoista sekä palvelut ovat turvallisia.

Keskeiset tavoitteet on vuoristossa kuvattu virstanpylväinä. Koska vuoristossa voi edetä monia reittejä, järjestys voi vaihdella. Joka tapauksessa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn, digitaalisten palveluiden ja asioinnin kehittämiseen, yhteistyöhön sekä työnantajan vetovoimaisuuteen.

Olen aina ollut sitä mieltä, että me kainuulaiset voitamme tai häviämme yhdessä. Mikäli tavoitteet jäävät epäselviksi, tämän päivän haasteista ollaan eri mieltä tai lopulliset tavoitteet ovat hämäriä, merkittävää edistystä ei tule tapahtumaan.

Kiipeilyvälineet ja työskentelytavat ovat myös keskeisiä – tässä hahmotelmassa luotan TKKI-toiminnan vahvistamiseen, luopumisosaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä lean-ajatteluun. Tällöin yhteistyökumppaneina korostuvat niin yritykset, muut hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja korkeakoulut.

Minusta olisi korkea aika aloittaa julkinen keskustelu Kainuun hyvinvointialueen strategisista valinnoista.

Miten sote-järjestöjen toimintaedellytykset turvataan jatkossa?

Kainuun hyvinvointialueelle siirtyy paljon sopimuksia alueen kunnilta, kaupungeilta ja sote-kuntayhtymältä. Yksi merkittävä asia loistaa poissaolollaan: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taloudelliset avustukset. Esimerkiksi Kainuun sote myönsi tänä vuonna avustuksia n. 150 tuhatta euroa yli 40 kainuulaiselle järjestölle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyiset avustuspäätökset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun.

Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) on esittänyt, että hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustusten jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialueen strategiaa. Näin voidaan turvata järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville.

Kunnallisen itsehallinnon perusteella kunnat voivat jatkossakin avustaa järjestöjä, kuten tähänkin asti. Hyvinvointialueen tehtävät tulevat kuitenkin suoraan lainsäädännöstä. Hyvinvointialueella on rajattu yleinen toimiala, minkä perusteella se voi ottaa rajatusti sellaisia tehtäviä, jotka tukevat lainsäädännöstä tulevia tehtäviä (mm. kansainvälinen toiminta, edunvalvonta). Hyvinvointialueen itselleen ottamat tehtävät eivät saa laajuudeltaan vaarantaa lakisääteisiä tehtäviä eli ne ovat alisteisia lakisääteisille tehtäville.

Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön on kirjattu, että hyvinvointialue voi talousarvioon hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa avustaa järjestöjä. Näin Kainuun hyvinvointialueelle on otettu yleiseen toimialaan kuuluva tehtävä, jonka jatkuvuus on epävarmalla pohjalla. Vuosittaisen haku- ja päätösruljanssin lisäksi yksittäinen avustuspäätös voi pahimmassa tapauksessa kumoutua muutoksenhaussa laillisuusperusteen nojalla.

On erityisen tärkeää, että Kainuun hyvinvointialue tunnistaa järjestöjen olennaisen roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja vertaistuen tuottamisessa.Järjestöjen tarjoama tuki ja mahdolliset palvelut on integroitava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen palveluja.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseen pitkäjänteisesti on olemassa myös laillisen tarkastelun kestävä vaihtoehto. Keskeiset järjestöjen tuottamat hyvinvointia edistävät palvelut on mahdollista tuotteistaa. Hyvinvointialue voi edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta palvelusetelillä. Palveluseteleiden käytön laajentaminen edistää myös asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Palvelusetelit tarjoavat järjestöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia yrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Palvelusetelit integroivat järjestöjen palvelut paremmin osaksi palvelujärjestelmää kuin avustukset. Muualla Suomessa palveluseteleitä on laajasti käytössä esimerkiksi kotipalvelujen tukipalveluissa, lapsiperheiden kotipalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä erilaisissa vanhus- ja vammaispalveluissa.

Onneksi hyvinvointialueen aloittamiseen on Kainuussa vielä reilusti aikaa. Tämä on erinomainen mahdollisuus turvata sote-järjestöjen toimintaedellytykset kestävällä tavalla.

Kainuun hyvinvointialueen strategisia valintoja

Kainuun hyvinvointialueen strategian valmistelu alkaa. Nyt on aika muodostaa yhteinen tilannekuva, selvittää ja tiivistää Kainuun hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät asiat.

Hyvinvointialuetta ohjaavat kansalliset tavoitteet ovat yksinkertaiset. Hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut tulee turvata ja yhteiskunnallisiin muutoksiin tulee vastata. Juuri nyt keskeisiä muutoksia ovat mm. väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja työvoimapula. Kaikki tämä tulee tehdä siten, että kustannusten kasvua hillitään.

Strategiassa yksinkertainen on kaunista. Toimintaa suuntaavana pohjantähtenä hyvinvointialueen strategiassa tulee olla ihmiset. Olemme todella pitkällä, kun meillä on tyytyväiset asiakkaat, turvalliset palvelut sekä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Näille näkökulmille on jo olemassa kattavasti vertailukelpoista tietoa, mittareita ja indikaattoreita. Hyvässä strategiassa tärkeimmät asiat on kuvattu yhdessä kuvassa tai kuviossa (esim. visuaalinen strategiakartta).

Strategia on valintojen tekemistä. Valintojen tulee olla yhdenmukaisia ja tukea toisiaan. Voimme esimerkiksi valita mahdollisimman kattavan palveluverkon koko maakuntaan. Tällöin meidän on onnistuttava rekrytoimaan osittain henkilöstöä, joka rakastaa matkustamista. Toinen vaihtoehto on panostaa entistä enemmän digitalisaatioon. Jos valitsemme ennaltaehkäisyn, meidän tulee kaikin keinoin edistää palveluiden oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta.

Viime vuosina useat kunnat ja kuntayhtymät Suomessa ovat tehneet strategisen valinnan ja hakeneet kumppanuuksia ja kokonaisulkoistuksia. Esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaala ulkoistettiin sairaanhoitopiirin ja yksityisen yrityksen yhteisyritykselle. Moni sosiaali- ja terveysalan yritys onkin hakenut uusia markkinoita ja kasvua keskittymällä isompiin kokonaisuuksiin. Toisaalta laissa hyvinvointialueista säädellään jonkin verran aikaisempaa tarkemmin ns. kokonaisulkoistuksia.

Tulevina vuosina Kainuun hyvinvointialueen on muodostettava strategisia kumppanuuksia muiden hyvinvointialueiden ja yritysten kanssa. Kumppanuudet ja yhteisyritykset parhaimmillaan täydentävät osapuolten osaamista, mahdollistavat investointeja sekä tukevat kaikkien osapuolten tavoitteita.

Kainuun hyvinvointialueella ensimmäinen strateginen valinta tehtiin, kun hallintosääntö hyväksyttiin aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Päätösvalta esimerkiksi edellä kuvatun yhteisyrityksen perustamisesta kuuluu Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön perusteella aluehallitukselle. Naapurissamme Pohjois-Savossa osakeyhtiön, muun yhteisön ja säätiön perustaminen on katsottu niin merkittäväksi päätökseksi, että siitä päättää aluevaltuusto.

Hallintosääntö ja strategia hyvinvointialueelle valmistuvat vaiheittain. Tämän vuoksi valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota kokonaisuuteen ja tarvittaessa muuttaa valta- ja vastuusuhteita vielä ennen toiminnan varsinaista käynnistymistä.

Jos Kainuussa tehdään strateginen valinta merkittävistä kumppanuuksista tai kokonaisulkoistuksista, mielestäni asiasta on päätettävä aluevaltuustossa.

(julkaistu Kainuun Sanomissa 23.3.2022)

Viimeistään nyt on oikea aika luopua alibudjetoinnista

Kainuun hyvinvointialueen valmistelu on juuri nyt vireillä. Tuleva sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistus on tärkein koko Suomen ja tulevaisuuden kannalta. Uudistuksen kaikki hyödyt on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Samalla on raivattava esteet menestymisen tieltä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja talousjohtamiseen liittyvä rasite on alibudjetointi. Alibudjetointi tarkoittaa sitä, että kunnan tai kuntayhtymän talousarvio budjetoidaan tietoisesti liian pieneksi. Tällöin talousarvio ei sisällä kaikkia tiedossa olevia tuloja tai menoja.

Alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Jotkut asiantuntijat pitävät tahallista alibudjetointia ns. perusturvarikoksena, koska tällöin rikotaan perustuslakia (1). Ratkaisuna on esitetty, että valvontaa ja rikosoikeudellista vastuuta tulisi kehittää nykyistä pidemmälle. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että Suomessa valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut) (2).

En halua syyttää tai syyllistää ketään. On kuitenkin kaikkien kainuulaisten edun mukaista luopua tästä menettelytavasta ja välttää sitä tulevalla hyvinvointialueella. Talousarvion toistuvat ylitykset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä Suomessa, selittyvät osin tietoisella alibudjetoinnilla. Tietoinen alibudjetointi on jo nyt vastoin kuntalakia ja talousarvion laadinnasta annettuja ohjeita. Virheellinen menettely vaikuttaa myös tulevien hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Laskelmat vaihtelevat ja muuttuvat, kun rahoitusta tarkistetaan talousarvio- ja tilinpäätöstietojen perusteella.

Kun luovumme alibudjetoinnista Kainuun tulevalla hyvinvointialueella, me kaikki voitamme. Asiakkaat ja potilaat saavat heille kuuluvat lakisääteiset palvelut nykyistä paremmin.  Työntekijöitä, esihenkilöitä sekä johtajia ei turhaan syytetä rahan tuhlaamisesta. Palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen paranee. Hyvinvointialueen julkisuuskuva paranee ja osaavien työntekijöiden rekrytointi voi helpottua. Talousjohtaminen ja organisaation talouden hallinta paranevat. Seuranta ja ennakointi helpottuvat. Ennen kaikkea demokratia toimii paremmin.

Pääsemme eroon alibudjetoinnista helposti. Aluksi tarvitaan lisää tietoisuutta. Kun tulevien aluevaltuutettujen, johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten tietoisuus lisääntyy, tunnistamme viheliäisen ilmiön aiempaa paremmin. Talousarvion valmistelussa tulee noudattaa ns. täydellisyysperiaatetta eli tulot ja menot on huomioitava kokonaisuudessaan. Ennen kaikkea tarvitsemme sitoutumista yhteisiin arvoihin, kuten yhdenvertaisuuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Samalla tarvitsemme lisää tekoja, emme puheita. Alibudjetointi vahingoittaa sinua ja minua.

  1. Hirvilammi, T. & Laatu, M. (toim.) 2008. Toinen vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Kelan tutkimusosasto.

2. Oulasvirta, L. ym. 2019. Valtuutetut talousinformaation käyttäjinä. KAKS. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/tutkimusjulkaisu_109_nettiin-1.pdf