Avainsana-arkisto: Aluevaalit

Vapaus valita – palvelusetelit ovat mahdollisuus Kainuulle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.7.2022)

Kainuun hyvinvointialueen valtuusto teki merkittävän strategisen valinnan viime kokouksessaan (29.6.2022). Palveluiden tuottaminen ja järjestäminen erotetaan jatkossa toisistaan ja hyvinvointialueen johdon järjestämiskyvykkyyttä vahvistetaan.

Suomessa palveluseteleitä on käytetty vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään, palvelutarjonnan sisällön monipuolistamiseen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, ruuhkahuippujen tasaamiseen sekä asiakkaan mielipiteen huomioimiseen. Useimmiten palveluseteleitä on kohdennettu uusille asiakkaille, jolloin palvelujen järjestämistapa ei ole muuttunut vanhojen asiakkaiden kohdalla.

Palveluseteleihin voi sisältyä riski eriarvoisuuden lisääntymisestä. Eriarvoistavan vaikutuksen ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota palvelusetelien ehtoihin, omavastuuseen, käytännön järjestelyihin ja asiakkaan edellytyksiin käyttää valintamahdollisuuksia. Kun palvelusetelien käytön syitä on kysytty asiakkailta, keskeinen valintaperuste on ollut nopeampi pääsy palveluihin. On siis meidän päätösvallassamme, haluammeko ylläpitää jonoja vai nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Hyvinvointialueen järjestämistehtävään sisältyy esimerkiksi markkinoiden kartoittaminen, tuottajien ja palveluiden vertailu sekä yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on laatia myös hankintastrategia, joka ohjaa palveluiden tuottamista ja hankintaa. Kainuussa kannattaa vahvistaa nykyistä hankintaosaamista ja -yksikköä. Markkinoiden epätäydellinen ja epätasaisesti jakautuva informaatio voivat aiheuttaa laadun heikkenemistä. Asiakkaalle toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Asiakkaat tarvitsevat vertailukelpoista tietoa erilaista palveluista ja palveluntuottajista.

Minusta on moraalitonta, että yksittäiset luottamushenkilöt pelottelevat kuntalaisia kasvavilla omavastuuosuuksilla palveluseteleissä. Samaan aikaan julkisissa palveluissa on jonoja ja merkittäviä ongelmia palveluihin pääsyssä. Asiakkaalla on viime kädessä vapaus valita. Asiakkaalla on lain mukaan aina oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Meillä on myös vapaus valita entistä paremmin toimivat palvelut, jos niin haluamme.

Nukutettujen puolue voitti aluevaalit

Historian ensimmäiset aluevaalit ovat ohi. Historiallisen alhainen oli myös äänestysprosentti – Kainuussa 45,5 %. Sitä en ymmärrä, miksi matalasta äänestysprosentista syyllistetään niitä, jotka eivät äänestäneet. Ehkä vika onkin politiikassa, päätöksentekojärjestelmässä ja hallintorakenteissa? Miksi olemme nukuttaneet äänestäjät?

Nyt toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla on monia keinoja herätellä ihmisiä. Vaalit ovat liian harvoin ihmisten pitämiseksi hereillä. Aluevaltuusto sekä hyvinvointialue voi monin keinoin edistää avoimuutta ja demokratiaa. Lakisääteisten toimielinten lisäksi hyvinvointialue voi järjestää esimerkiksi neuvoa-antavia kansanäänestyksiä sekä kannustaa alueen asukkaita tekemään aloitteita.

Osallistuva budjetointi on yksi keino antaa asukkaiden äänen vaikuttaa suoraan resurssien jakamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi monet toimintatavat ja arkiset rutiinit voivat toimia unilääkkeen tavoin äänestäjille. Anestesia on sitä voimakkaampi, mitä enemmän asioita valmistellaan piilossa, tuodaan kiireellisinä päätöksentekoon tai päätetään ilman avointa valmistelua ja keskustelua.


Aluevaaleissa muutamilla puolueilla ja ehdokkailla oli yritystä puhua arjen asioista, niistä meille kaikille tärkeimmistä. Missä lähin lääkärin vastaanotto on? Kuka huolehtii sairaasta lapsestani tai vanhemmastani? Kuka auttaa jos elämänhallinta pettää?

Olen varma, että jokainen kansalainen on kiinnostunut näistä asioista, mikäli keskustelu mahdollistetaan. Mistä asioista sinä haluat kuulla tai tietää lisää, kun Kainuun aluevaltuusto aloittaa toimintansa?

Pienen suuri valinta

(julkaistu Kainuun Sanomissa 11.1.2022)

Tiesitkö, että Kainuussa syntyvällä poikavauvalla on Suomen matalin elinajanodote?

Meidän valintojen ansiosta vauvan ensimmäisen itkun ja henkäyksen tukena meillä on nykyaikainen synnytys- ja teho-osasto, osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä ensiluokkaiset tilat perheille. Juuri tämän vuoksi moni pohjoissuomalainen haluaa synnyttää Kajaanissa, vaikka muita synnytyssairaaloita olisi lähempänä.

Me valitsimme erikoissairaanhoidon uudistamisen 2010-luvulla. Kun valitsemme, että vahvistamme peruspalveluja, siirrämme painopistettä terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tällä hetkellä kainuulaisten miesten matalaan elinajanodotteeseen vaikuttavat itsemurhat ja epäterveelliset elintavat. Nyt on oikea aika valita parempi tulevaisuus. Esimerkiksi Helsingin kaupunki aikoo toteuttaa terapiatakuun jo vuonna 2022.

Yksi keskeinen keino nopeuttaa hoitoon pääsyä on se, että valitsemme palvelusetelin. Nopean hoitoon pääsyn lisäksi on kehitettävä muita sosiaali- ja mielenterveyspalveluja. Tarvitaan mielenterveyttä edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Meillä on oltava aikaa kysyä asiakkaalta ja läheiseltä, mitä sinulle kuuluu.

Mielenterveysoikeuksiin panostaminen on järkevää terveyspolitiikkaa niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmista. Tutkimusten mukaan psykooseja sairastavien tai päihdehäiriön vuoksi sairaalahoitoa saaneiden elinajanodote on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muussa väestössä. Itsemurhaa yrittäneet kärsivät yleensä päihdeongelmista ja mielenterveyden häiriöistä. Panostamalla näihin palveluihin, edistämme tehokkaasti kainuulaisten terveyttä ja hyvinvointia ja kavennamme hyvinvointieroja.

Työikäisiä kainuulaisia on ennätysmäärä ennenaikaisesti eläkkeellä. Me tarvitsemme kaikki keinot työllisyyden lisäämiseksi, hyvinvoinnin parantamiseksi ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaamiseksi. Meidän tulee valita haasteita, jotka voitamme yhdessä. Valitaan haasteita, joilla on suuri merkitys koko väestölle. Valitaan parempi mielenterveys, koska se on jokaisen ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.

Emme vielä varmuudella tiedä, millaiseksi rahoitus Kainuun pienellä hyvinvointialueella muodostuu. Tästä huolimatta voimme valita periaatteet, miten resurssit jaetaan ja kohdennetaan. Tehdään suuri strateginen valinta terveyserojen kaventamiseksi. Jokaisen kainuulaisen hyvä terveys on edellytys sille, että ihmiset voivat elää arvostamaansa elämää.

Tehdään valinta, josta jokainen tänään syntyvä pieni vauva voi olla suurena ylpeä.

Edistetään Kainuun työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisilla hankinnoilla

Kainuun sote on hankkinut lähes 100 miljoonalla eurolla asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostoja joka vuosi. Ostopalvelut ovat noin kolmannes koko kuntayhtymän toimintakuluista. Vuoden 2021 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 348 M€.

Ei ole yhdentekevää, miten julkisia hankintoja tehdään. Tekemällä viisaita valintoja hankintapäätöksissä, vaikutetaan suoraan ja välillisesti alueen työllisyyteen. Työllisyysaste vaikuttaa alueen verokertymään ja hyvinvointiin. Työ on ihmisen identiteetin keskeinen rakennusaine. Jokainen uusi työpaikka osaltaan lisää yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä hyvinvointia.

Julkisissa hankinnoissa ei usein osata hyödyntää sosiaalisia kriteerejä. Kainuussa tulee tehdä strateginen valinta sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. On tarkoin valittava ne julkiset hankinnat, joihin nämä kriteerit sopivat. Kehittämällä sopimusehtoja ja tarjoajien vertailukriteerejä voidaan aktiivisesti edistää työllisyyttä. Pelkät kauniit sanat ja suunnitelmat eivät riitä, nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Kainuun on mahdollista vielä siirtyä edelläkävijöiden joukkoon myös julkisissa hankinnoissa.

Edistetään monituottajamallia sote-palveluissa

Julkisten hankintojen lisäksi myös erilaiset palvelusetelit yleistyvät julkisten palveluiden ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteleillä voidaan lisätä kilpailua, mikä osaltaan parantaa palveluiden laatua. Palvelusetelit lisäävät palveluiden tarjontaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä on tärkeää erityisesti palveluissa, joissa on pitkiä jonoja tai hoito- ja palvelutakuu eivät toteudu.

Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa suun terveydenhuollon tai asumispalveluihin liittyvät palvelusetelit. Myös palveluseteleiden kriteerejä muokkaamalla voidaan edistää työllisyyttä. Palveluseteleillä voidaan vastata ikääntyvän väestön palveluihin ja järjestää konkreettista apua kotona asumiseen (mm. siivous, kauppakassi yms. tukipalvelut). Palvelusetelin arvo on määriteltävä tarkoin, jotta se osaltaan kannustaa palveluntuottajia parantamaan laatua ja kilpailemaan asiakkaista.

Sote-alan työvoiman saatavuus on juuri nyt erittäin haasteellista ja tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa. Tarvitaan uusia avauksia sote-alan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Yksi keino edistää yrittäjyyttä sote-alalla on mahdollistaa ns. kevytyrittäminen sekä edistää osuuskuntatoimintaa (2). Tämä mahdollistaa yrittäjyyden, liikeideoiden sekä uusien mahdollisuuksien kokeilun. Sote-alan opiskelijoille ne tarjoavat uusia työmahdollisuuksia ilman vaivalloista byrokratiaa. Sotealueella se voi vähentää samalla työvoiman vuokraamiseen liittyviä kustannuksia. Suomen lainsäädäntö ei vielä täysin tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia.

  1. Toivanen, M. & Wennberg, M. (2015). Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö. https://tem.fi/documents/1410877/2869440/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf/01cf8f1f-dc5d-4dd1-b183-befa419cd102/Kokemuksia+sosiaalisten+kriteerien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa.pdf.pdf
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7

Ole järkevä ja vaadi mahdotonta sosiaali- ja terveydenhuollossa

(julkaistu Kainuun Sanomissa 18.12.2021)

Olen varma, että isoisäni toivoi parempaa maailmaa lapsilleen. Vaikka isoisäni ei osannut lukea, hän osasi kuvitella enemmän. Uskallatko sinä kuvitella toisin tai vaatia mahdotonta?

Suomessa on vielä vähän luotettavaa näyttöä ehkäisevien toimien vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ehkä liian vähän, sillä ehkäisevien lisäpalvelujen rahoitukseen ei näytä löytyvän rahoitusta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Historia on näyttänyt, että leikkaukset ovat rajuja ja korjausliikkeet varsin hitaita.

Hyvä esimerkki julkisesta palvelusta, joka ajettiin alas 1990-luvun laman jälkeen, on lapsiperheiden kotipalvelu. Huippuvuonna (1990) kainuulaisista lapsiperheistä kodinhoitoapua sai useat perheet (7-23 %) (1). Vuonna 2020 kainuulaisista perheistä 1,6 % sai kotipalvelua muutoin kuin lastensuojelun tukitoimena. (2)

Kun olen keskustellut minua kokeneempien sosiaali- ja terveysjohtajien kanssa, tämän palvelun alasajo nimetään usein suurimmaksi yksittäiseksi laman jälkeiseksi virheeksi. Vaikka kotipalvelua on lakiuudistuksin pyritty Suomessa lisäämään, on määrällisesti tulos vaatimaton. Vuonna 2020 koko maassa vain 2,3 % lapsiperheistä sai kodin ja lastenhoitopalvelua muutoin kuin lastensuojelun tukitoimena. (1) Ikävä kyllä samalla aikavälillä lastensuojelupalveluiden kysyntä on Suomessa ja Kainuussa jatkanut kasvuaan.

Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin jo vuonna 2000, että kodinhoitajien kotikäynnit lapsen ensimmäisen vuoden aikana vähentävät merkittävästi lapsen psyykkisiä häiriötä sekä käytöshäiriöitä nuoruusiässä. (2)

Koska kainuulaiset ovat keskimäärin muita suomalaisia sairaampia, meillä on monia keinoja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yksinäisyys, lihavuus ja liikkumattomuus ovat yhteisiä vihollisiamme taistelussa kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Mikäli joudumme Kainuussa ikävien päätösten äärelle niukkuuden vuoksi, pidetään heikommasta huolta ja ajatellaan toisin. Nykyinen maailmamme on valinta. Se on myös menneisyyden valintoja.  Onneksi meillä on vapaus myös valita toisin tulevaisuudessa. Uskalletaan muuttaa Kainuuta yhdessä.

Maksuton perusterveydenhuolto – kuulostaako mahdottomalta? Ei pitäisi, sillä asiakasmaksuista luopumalla tuetaan pienituloisimpien taloudellista selviytymistä. Eniten julkisia terveyspalveluita tarvitsevat ja käyttävät kaikkein pienituloisimmat väestöryhmät. Maksuton perusterveydenhuolto ei ole utopiaa, sillä esimerkiksi Helsingissä lääkärillä käynti terveyskeskuksessa on ollut maksutonta vuodesta 2013 alkaen. Olisiko meidänkin aika korjata tämä epäkohta?

  1. THL (2021). SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä sekä perheitä kodin- ja lastenhoitopalveluissa, % lapsiperheistä, kunnan kustantamat palvelut. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_Yqs7YsBwA=&region=C3bVtzb0jq_Kr7S0NrKwNioEAA==&year=sy5zsi7T0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228
  2. Aronen, E.T. & Arajärvi, T. (2000). Effects of early intervention on psychiatric symptoms of young adults in low-risk and high-risk families. American Journal of Orthopsychiatry, 2000:70.

Asiantuntijat johtoon ja lisää tiedolla johtamista hyvinvointialueella

Taitava johtaja on enemmän kuin tulipalojen sammuttaja. Taitava asiantuntija tunnistaa ja ratkaisee ongelmia tehokkaasti. Asiantunteva johtaja on kuin ongelmia ennakoiva pelastaja. Erinomaiseksi johtajaksi tai asiantuntijaksi ei kukaan synny. Taitoa vaatii myös omien olettamusten ja uskomusten kyseenalaistaminen.

Sosiaalihuollon johtaminen on vaativaa. Korkeatasoinen johtaminen vaikuttaa asiakasturvallisuuteen, palveluiden laatuun ja henkilöstön työhyvinvointiin. Nämä taas luovat perustan voimaannuttavalle asiakaskokemukselle. Sosiaalihuollon johdossa on oltava vain ainoastaan alan ammattilaisia. Tämä peruslähtökohta on kirjattu myös sosiaalihuollon lainsäädäntöön.

Minä olen toiminut viime vuosina opettajana, johtajana ja mentorina. Eri rooleissa olen oppinut lisää itsestäni, heikkouksistani ja vahvuuksistani. Olen ollut väärässä, tehnyt virheitä ja pyytänyt anteeksi. Oikeanlainen asenne auttaa suurimpienkin haasteiden edessä. Yhteiskuntatieteellinen koulutus on antanut minulle tietoja ja taitoja toimia hyvin erilaisissa tehtävissä työelämässä. Näitä ovat muun muassa kriittinen ajattelu, suurten kokonaisuuksien hahmottaminen sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kinkkisiä ongelmia ei kukaan pysty ratkaisemaan yksin. Lisäksi emme voi aina luottaa aikaisempiin kokemuksiimme. Uusia ideoita ja ratkaisuja on haettava yhteistyössä eri alojen osaajilta (1). Esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskusten käytännön onnistuminen ja vaikuttavuus perustuvat asiakkaiden hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen oikea-aikaisesti, vaikuttavilla ja toimivilla palveluilla. Hyvinvointialueen taas on hyödynnettävä alueen muita keskeisiä toimijoita, kuten korkeakouluja.

Päätösten tulee perustua oikeaan tietoon. Tiedolla johtaminen on ajantasaisen ja laadukkaan tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa. Tutkijan koulutuksen saaneena olen oppinut ajattelemaan kriittisesti ja kyseenalaistamaan käytössäni olevat tiedot. Liian usein tiedolla johtaminen tapahtuu menneisyyden perusteella. Liian usein informaatiosta tehdään myös vääriä johtopäätöksiä tai yleistyksiä. Suuren muutoksen edellä on Kainuussakin aika vaihtaa näkökulma menneestä tulevaan ja panostaa tulevaisuuteen. Kainuu on nähtävä kokonaisuutena, kuntarajoista välittämättä. Monipuolinen ja keskusteleva toimintapa luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kesken on edellytys monipuolisen tiedon käytölle päätöksenteossa (2).

Esimerkiksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia kannattaa päätöksenteossa laajentaa yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Päätöksenteossa tulee hyödyntää tietoa ja ongelmanratkaisussa tieteellisiä menetelmiä. Nyt on aika päästää irti menneisyyden menettelytavoista.  Meidän on jälleen uudesta luotava maa.

  1. Epstein, D. (2019). Range: Why Generalists Triumph in a Specialized World. Macmillan.
  2. Niiranen, V. (2011). Arviointitieto ja sen käyttöala kuntien päätöksenteossa. Hallinnon tutkimus 30(4), s. 313-324. Viitattu 8.12.2021. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/99379/57084

Vain vetovoimainen työnantaja pärjää tulevaisuudessa – työhyvinvointi kuntoon hyvinvointialueilla

Vuonna 2020 Kainuun suurimmalla työnantajalla eli Kainuun sotella oli sairauspoissaoloja keskimäärin 21,3 kalenteripäivää jokaista henkilötyövuotta kohden ja henkilötyövuosia oli 3421 (1). Keskimäärin suomalainen työntekijä on poissa 5–7 päivää vuodessa sairauden takia. On arvioitu, että yksi poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–350 euroa. Tällä laskukaavalla ja karkeasti arvioiden Kainuun soten sairauspoissaolot maksoivat veronmaksajille n. 21,9–25,5 M€. Suorien kustannusten lisäksi työntekijöiden poissaolot heijastuvat asiakkaisiin ja potilaisiin. Työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot heikentävät asiakkaiden luottamusta palveluihin.

Pidetään huolta hyvinvoivasta ja osaavasta henkilöstöstä

Yleisimmät syyt soten poissaoloihin liittyivät tuki- ja liikuntaelimiin, psykiatriaan sekä hengityselinsairauksiin (1). Kaikkia poissaoloja ja sairauksia ei voida millään keinoin täysin poistaa. Panostamalla työntekijöiden työhyvinvointiin huolehditaan samalla asiakastyytyväisyydestä. Ammattiryhmien välillä on suuria eroja ja monet sote-alan ammatit korostuvat vertailussa kielteisesti (3). Fyysisesti raskas työ vaatii lisäveronsa myös työntekijöiltä.

Työntekijöitä ei tule syyllistää poissaoloista, koska työ sote-alalla on usein hyvin kuormittavaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Moni työntekijä pitää asiallisia työoloja tärkeämpänä kuin palkkausta. Antamalla työntekijöille enemmän valtaa ja toteuttamalla työntekijöiden itsensä esittämiä konkreettisia parannusehdotuksia, työn kuormitus vähenee. Myös kirkkaat tavoitteet ja kohtuullinen työkuorma vahvistavat työhyvinvointia.

Vain vetovoimainen työnantaja pärjää tulevaisuudessa

Julkinen sektori on edelleen perässähiihtäjä sote-alalla, kun verrataan julkisen ja yksityisen sektorin välisiä eroja sairauspoissaoloissa (2). Johtaminen ja työn organisointi korostuvat, kun tavoitellaan aitoa kiinnostusta työhyvinvointiin. Jokaisen työntekijän työhyvinvointia voidaan tukea reilulla ja tasapuolisella kohtelulla. Periaatteet tulee kirjata hyvinvointialueen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.

Työn tulisi olla voimavara ja henkisen hyvinvoinnin lähde tekijälleen, eikä pahoinvoinnin alku tai ylläpitäjä. Liian moni työntekijä joutuu jäämään ennen aikaisesti eläkkeelle menetettyään työkyvyn. Nyt on viimeiset hetket laittaa työhyvinvointi kuntoon, sillä väestön ikääntyessä myös työntekijät ikääntyvät. Kainuun soten eläköityminen onkin yleisempää kuin muilla työnantajilla.

Kainuun hyvinvointialueen tulee julistautua perheystävälliseksi työnantajaksi. Perheystävällisyys tarkoittaa monia käytännön asioita. Työnantaja osaa tällöin sovittaa paremmin työelämän vaatimukset ja työntekijän muun elämän. Kun työntekijä voi hyvin, myös asiakas kiittää useammin.

  1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Henkilöstöraportti 2020. http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/kainuunsote/167/10476/15839/view/118054
  2. Leinonen ym. (2018) Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla. https://www.duodecimlehti.fi/duo14481
  3. Työterveyslaitos (2021). Sairauspoissaolot kunnissa. https://www.tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave

Viimeistään nyt on oikea aika luopua alibudjetoinnista

Kainuun hyvinvointialueen valmistelu on juuri nyt vireillä. Tuleva sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistus on tärkein koko Suomen ja tulevaisuuden kannalta. Uudistuksen kaikki hyödyt on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Samalla on raivattava esteet menestymisen tieltä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja talousjohtamiseen liittyvä rasite on alibudjetointi. Alibudjetointi tarkoittaa sitä, että kunnan tai kuntayhtymän talousarvio budjetoidaan tietoisesti liian pieneksi. Tällöin talousarvio ei sisällä kaikkia tiedossa olevia tuloja tai menoja.

Alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Jotkut asiantuntijat pitävät tahallista alibudjetointia ns. perusturvarikoksena, koska tällöin rikotaan perustuslakia (1). Ratkaisuna on esitetty, että valvontaa ja rikosoikeudellista vastuuta tulisi kehittää nykyistä pidemmälle. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että Suomessa valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut) (2).

En halua syyttää tai syyllistää ketään. On kuitenkin kaikkien kainuulaisten edun mukaista luopua tästä menettelytavasta ja välttää sitä tulevalla hyvinvointialueella. Talousarvion toistuvat ylitykset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä Suomessa, selittyvät osin tietoisella alibudjetoinnilla. Tietoinen alibudjetointi on jo nyt vastoin kuntalakia ja talousarvion laadinnasta annettuja ohjeita. Virheellinen menettely vaikuttaa myös tulevien hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Laskelmat vaihtelevat ja muuttuvat, kun rahoitusta tarkistetaan talousarvio- ja tilinpäätöstietojen perusteella.

Kun luovumme alibudjetoinnista Kainuun tulevalla hyvinvointialueella, me kaikki voitamme. Asiakkaat ja potilaat saavat heille kuuluvat lakisääteiset palvelut nykyistä paremmin.  Työntekijöitä, esihenkilöitä sekä johtajia ei turhaan syytetä rahan tuhlaamisesta. Palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen paranee. Hyvinvointialueen julkisuuskuva paranee ja osaavien työntekijöiden rekrytointi voi helpottua. Talousjohtaminen ja organisaation talouden hallinta paranevat. Seuranta ja ennakointi helpottuvat. Ennen kaikkea demokratia toimii paremmin.

Pääsemme eroon alibudjetoinnista helposti. Aluksi tarvitaan lisää tietoisuutta. Kun tulevien aluevaltuutettujen, johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten tietoisuus lisääntyy, tunnistamme viheliäisen ilmiön aiempaa paremmin. Talousarvion valmistelussa tulee noudattaa ns. täydellisyysperiaatetta eli tulot ja menot on huomioitava kokonaisuudessaan. Ennen kaikkea tarvitsemme sitoutumista yhteisiin arvoihin, kuten yhdenvertaisuuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Samalla tarvitsemme lisää tekoja, emme puheita. Alibudjetointi vahingoittaa sinua ja minua.

  1. Hirvilammi, T. & Laatu, M. (toim.) 2008. Toinen vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Kelan tutkimusosasto.

2. Oulasvirta, L. ym. 2019. Valtuutetut talousinformaation käyttäjinä. KAKS. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/tutkimusjulkaisu_109_nettiin-1.pdf

Nopea hoitoon pääsy ja tarpeenmukainen palveluiden saatavuus asiakkaille

(Julkaistu Ylä-Kainuu lehdessä 23.11.2021)

Polkuriippuvuus tarkoittaa kehitystä, jossa aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin valintamahdollisuuksiin. Esimerkkejä tällaisesta on nähtävissä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut hoitotakuun varaan 2000-luvulla. Hoitotakuu on sittemmin laajentunut sairaaloista ja terveyskeskuksista myös sosiaalihuoltoon sekä nuorten työllistämiseen.

Hoitotakuu on samalla tarkentunut ja määräajat ovat lyhentyneet. Sotea valvovat viranomaiset seuraavat määräaikojen toteutumista. Hoitotakuun toteutumista on vauhditettu monin hallinnollisin keinoin, kuten uhkasakoilla. Olisikin poliittinen itsemurha vaatia tätä kehitystä pysäytettäväksi tai muutettavaksi. On todennäköistä, että sama kehityssuunta jatkuu vielä tulevina vuosikymmeninä, samalla kun yhteiskunnan niukkoja resursseja joudutaan jakamaan uudelleen.

Vähemmän julkista keskustelua on käyty tarpeenmukaisista palveluista. Julkinen keskustelu näyttää osin jumittuneen keskusteluksi kiinteistöistä, seinistä ja lääkärin tapaamisesta kasvokkain. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät ikävät päätökset näyttävät jäävän alueellisten valtuustojen harteille, sillä tuleva hyvinvointialueiden rahoitusmalli on äärimmäisen tiukka. Tiloihin ja seiniin ei tule investoida ilman, että alueen ja väestön todellinen tarve sitä edellyttää.

Lähtökohdaksi onkin otettava se tosiasia, että palvelujärjestelmä vaatii jatkuvaa hienosäätöä. Myös olemassa olevat resurssit on ajateltava uudelleen ja tarvittaessa jaettava konkreettisesti uudelleen niin alueella kuin kansallisesti. On hyvä myös huomata, että lainsäätäjä asettaa kuntalaisten ja kansalaisten perusoikeudet maakunnallista itsehallintoa tärkeämmäksi. Vaara on, että Kainuun hyvinvointialue liitetään toiseen alueeseen. Tämä heikentää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Kansalaisten palvelutarpeisiin voidaan vastata monin eri tavoin. Suomalainen hyvinvointivaltio on kestänyt monet suuret kriisit, kuten 1990-luvun suuren laman ja 2020-luvun koronakriisin. Hitaammat muutokset ja parannukset eivät usein tule näkyväksi. Ihmisten sisäsyntyinen draamavaisto kärjistää ajattelua ja johtaa harhaan. Asiat voivat Kainuussakin olla yhtä aikaa huonosti sekä menossa parempaan suuntaan. Teknologia ja innovaatiot tulevat muuttamaan monella tapaa ihmisten elämää myös seuraavien lähivuosikymmenien aikana.

Aloittamalla asukkaiden ja kuntalaisten palvelutarpeista, palvelujärjestelmää ja yhteiskuntaa on mahdollista parantaa monin tavoin. Sosiaalihuoltolaki esimerkiksi mahdollistaa sellaistenkin palveluiden tarjoamisen, mitä lakiin ei ole nimenomaisesti kirjattu. Takertumalla lakisääteiseen minimiin, menetetään kehittämisen mahdollisuus. Joskus polkuriippuvuus on tehty rikottavaksi. Kun kuljetaan yhdessä tarpeeksi uuteen suuntaan, niin uusi polku saa alkunsa.

Vastalääkkeitä poliittiselle suhmuroinnille ja korruptiolle

(julkaistu Kainuun Sanomissa 27.11.2021)

Vaikka Suomi on edelleen yksi vähiten korruptoituneista maista maailmassa, vallan väärinkäyttö ei ole tuntematon ilmiö Kainuussa. Suomessa korruptiota ehkäistään seuraamusmaksulla, joka on rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Sen tarkoitus on ehkäistä lainvastaista toimintaa ja estää sen toistuminen. Markkinaoikeus on viime vuosina määrännyt seuraamusmaksuja niin Puolangan kunnalle kuin Kainuun sotelle hankintalain vastaisista suorahankinnoista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näin myös kainuulaiset veronmaksajat ovat joutuneet virheiden maksajaksi.

Tutkimusten mukaan korruption riski on suuri julkisissa hankinnoissa, tarjouskilpailuissa, poliittisessa rahoituksessa ja päätöksenteossa. Korruptio on tavallisesti suosimista, epäeettistä päätösten valmistelua salassa tai sisäpiirissä, eturistiriitoja sekä lahjusten antamista tai vastaanottamista. Suomessa tyypillistä on, että toimitaan muodollisesti lakia noudattaen, mutta silti epäeettisesti. (1)

Viranomaisten ja tulevien hyvinvointialueiden toiminta on lähtökohtaisesti julkista (ks. julkisuuslaki 621/1999). Tästä huolimatta monet julkisen hallinnon olemassa olevat käytännöt ylläpitävät ongelmia valmistelussa ja osaltaan mahdollistavat korruption jatkumisen.

Kun työskentelin perhepalvelujohtajana Kainuun sotessa, pyrin työssäni avoimuuteen. Esimerkiksi lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden asumisen palveluista olivat julkisesti nähtävillä ja lausuttavissa jo valmisteluvaiheessa. Hyödynsin tietoisesti päätöksenteon tukena oikeusministeriön demokratiatyökaluja, kuten otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi -verkkopalveluja. Nämä maksuttomat työkalut osaltaan edistävät julkishallinnon avoimuutta ja demokratiaa. Väitän, että parantamalla julkisen hallinnon avoimuutta ja toimintaa edistämme demokratiaa. Samalla lisäämme äänestäjien kiinnostusta omista lähipalveluista ja päätöksenteosta.

Toisin kuin maailmalla, Suomessa ja Kainuussa on hyödynnetty tuskin lainkaan osallistuvaa budjetointia. Kun aloitamme osallistuvan budjetoinnin Kainuun hyvinvointialueella, yhdistämme demokratian ja talouden. Tällöin asukkaat osallistuvat pohtimaan ja päättämään siitä, mihin vähäiset taloudelliset resurssit käytetään (2). Meidän on helpointa aloittaa hankkeista, kuten sote-keskuksen kehittämisestä tai yksittäisestä alueesta. Hyvien kokemusten myötä osallistuvaa budjetointia voidaan laajentaa.

Paras vastalääke suhmuroinnille ja korruptiolle on avoimuus, läpinäkyvyys ja yhdessä tekeminen. Huolehditaan demokratiasta niin se pitää huolta meistä.

1. Oikeusministeriö (2021). Korruptio Suomessa. https://korruptiontorjunta.fi/korruptio-suomessa   

2. Pihlaja, R. (2017). Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1837-osallistuva-budjetointi-kunnissa-ja-maakunnissa