Helsingin Sanomat (5.1.2025) uutisoi, että hyvinvointialueet käyttivät vuonna 2023 arviolta noin 1,1 miljardia euroa lastensuojelun sijaishuoltoon. Taustalla on lastensuojeluilmoitusten määrän kolminkertaistuminen vuodesta 2008, lasten sijoitusten yleistyminen sekä laitoksessa asuvien lasten suhteellisen suuri osuus. Uutisessa arvioidaan, että yhden lapsen vuoden laitossijoitus maksaa noin 100 000–240 000 euroa.
Samat kehityssuunnat ovat nähtävissä Kainuussa. Vuonna 1990 kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli 0,4 % 0–17-vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä. Vuonna 2023 sijoitettujen lasten osuus oli 1,7 %. Edelleen vuonna 1990 Kainuun hyvinvointialueen alueella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista sijoitettiin laitoksiin 12,6 %. Vuonna 2023 hieman yli joka kolmas (37 %) lapsi tai nuori oli sijoitettuna laitokseen. (THL, SOTKAnet)
Talouden näkökulmasta tehokkain keino lastensuojelun kustannusten alentamiseen on vähentää kodin ulkopuolisia sijoituksia sekä monipuolistaa sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten palveluja. Kainuun hyvinvointialue ei tähän yksin pysty, vaan tarvitaan laajaa ja suunnitelmallista yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja valtion viranomaisten kanssa. Laadukas lastensuojelutyö koostuu lastensuojelupalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimivuudesta.
Kainuun hyvinvointialueen tulee aktiivisesti seurata ja raportoida valtuustolle sekä alueen kunnille lastensuojelun kehityssuunnista joka vuosi. Tämä ei ikävä kyllä tällä hetkellä toteudu. Kun ei ole tietoa, ei ole mahdollisuutta tarttua ongelmiin.
Jos kodin ulkopuolelle laitoksiin sijoitettujen lasten määrä (46 lasta v. 2023) saataisiin määrätietoisesti puolitettua, hyvinvointialueen kustannukset voisivat alentua jopa 2,3–5,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Lastensuojelun ei tarvitse olla miljardibisnes. Tekemällä viisaita päätöksiä, Kainuussa on varaa myös investoida lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen.
Matti Heikkinen 
Jätä kommentti