Syntyvätkö palveluverkkopäätökset tiedolla vai tunteella?

Hyvinvointialueiden tilanne on koko Suomessa talouden näkökulmasta erittäin heikko. Sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden menojen hillintä on epäonnistunut ensimmäisinä toimintavuosina. On käynyt päinvastoin: hyvinvointialueiden toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen ja tilinpäätösarvioiden mukaan keskimäärin 10,2 % vuonna 2023 (HS 28.3.2024).

Hyvinvointialueiden päätöksentekoa vauhdittaa vaatimus alijäämien kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä. Näyttää yhä enemmän siltä, että sote-uudistus tulee epäonnistumaan ainakin kustannusten kasvun hillinnän näkökulmasta. Muina sote-uudistuksen tavoitteina on edelleen yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä palvelujen saavutettavuuden parantaminen.

Päätöksenteon hitaus palveluissa

Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat laatineet palveluverkkoselvityksiä sekä suunnitelmia palveluiden muutoksista. Palveluverkkoselvitykset sisältävät usein kuvauksia väestönmuutoksesta, taloudesta, palveluverkon tilasta sekä käyttöasteesta. Myös Kainuun hyvinvointialueella on laadittu hyvinvointialuestrategia ja siihen perustuva järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa yritetään sovittaa yhteen hyvinvointialueen toiminta ja palvelut talouden tasapainottamiseksi.

Järjestämissuunnitelmassa on erittäin hyviä ja kannatettavia periaatteita, kuten aina kustannuksiltaan tehokkaimman ja vaikuttavimman vaihtoehdon etsiminen palveluiden järjestämisessä. Tuotantotavan valintaa Kainuun hyvinvointialueella ei tällöin ohjaa esimerkiksi oma toiminta, vaan markkinatilanteeseen kytkeytyvä taloudellinen ja toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus. Loppujen lopuksi kaikki toiminta tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin.

Yksittäisten päätöksen vaikeutta kuvaa esimerkiksi päätöksen pitkä ajallinen ulottuvuus. Esimerkiksi Kainuun hyvinvointialue on vasta keväällä 2024 tehnyt päätöksen Paltamon röntgenin lakkauttamisesta. Tämä yksittäinen palveluverkkoon liittyvä asia ehti olla vireillä useiden vuosien ajan ja se oli yksittäinen ehdotus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmissa. Kustannusten näkökulmasta yksittäinen natiivikuvauksen hinta olikin Paltamossa lähes nelinkertainen halvimpaan oman toiminnan kustannukseen verrattuna.

Päätöksenteon vaikeus palveluissa

Suomalaisessa tutkimuksessa on tunnistettu erilaisia piirteitä, jotka liittyvät kuntien palveluverkkopäätöksiin (ks. Kyösti 2024). Vaikka tutkimus tarkasteli varhaiskasvatukseen liittyvää päätöksentekoa, on samoja piirteitä myös hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Päätökset eivät aina ole yksimielisiä, arvot ovat vahvasti päätöksissä mukana ja päätöksissä pyritään vastaamaan akuutteihin ongelmiin. Myös palveluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat usein vaiheittaisia.

Erityisesti palveluverkon supistaminen näyttää olevan päätöksenteossa vaikeaa. Luottamushenkilöiden päätöksenteossa korostuu politiikka ja erilaiset tavoitteet, tunteet ja arvot sekä tieto ja ymmärrys aiheesta. Esimerkiksi Kainuun hyvinvointialueella on tehty valtuustoaloitteita jo tehtyjen päätösten muuttamiseksi. Kainuussa on vaadittu esimerkiksi erityistarkastusta ateriapalvelujen tuottamisesta, järjestöavustusten myöntämistä järjestön sijaintikunnan perusteella sekä kansalaistilaisuuksien järjestämistä ennen päätöksentekoa. Tällaiset aloitteet ovat mielestäni esimerkki luottamushenkilöiden tunteiden ja arvojen ryöpsähtämisestä päätöksentekoon.

Tiedon merkitys päätöksenteossa

Tiedolla voidaan arvioida olevan erityisen suuri merkitys päätöksenteossa. Kainuun hyvinvointialueen on tärkeää kehittää edelleen tiedolla johtamista. Kustannuksia vertailemalle on mahdollista lisätä niin palveluiden laatua kuin tehokkuutta. Kainuun hyvinvointialue ei ole vielä säännöllisesti tehnyt näkyväksi kustannusten laskentaa ja vertailutietoa sote-palveluiden kustannuksista ja mahdollisista eroista yksityisen, julkisen ja järjestöiltä ostetuista palveluista.

Hyvinvointiala HALI ry:n on julkaissut kustannusvertailun (v. 2022 tiedot) hoivakotien kustannuksista Kainuussa. Tuolloin Kainuun soten omat hoivakodit olivat 55 % kalliimpia kuin yrityksiltä ja järjestöiltä ostettu palvelu. Palveluverkon supistamiseen ja tehostamiseen liittyvät päätökset ovat lähivuosien tärkeimpiä päätöksiä. Tämän vuoksi päätöksenteon tueksi tarvitaan ajan tasalla olevaa ja vertailukelpoista tietoa muistakin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Tieto voi lisätä tuskaa, mutta sen tulisi ohjata rationaalista päätöksentekoa, olipa kyse minkä kunnan tai alueen päätöksistä tahansa.

Jätä kommentti