(Julkaistu Kainuun Sanomissa ja Koti-Kajaanissa 23.2.2022)

Kainuun kotouttamisohjelman käsittely Kainuun soten ja Kajaanin kaupungin valtuustoissa on ollut surullinen näytelmä.

Paikallisessa päätöksenteossa on luottamushenkilöitä, joilla näyttää olevan suuria vaikeuksia tunnistaa ja tunnustaa ihmisoikeudet. Ihmisoikeudet kun kuuluvat kaikille, kaikkialla ja kaikkina aikoina.

Kotouttamisohjelma on yksi kunnan lakisääteisistä suunnitelmista, joka on otettava huomioon vuosittain kunnan talousarviosta päätettäessä. Kotouttamisohjelman käsittelyyn liittyvät muutosesitykset ovat samalla esimerkki yrityksistä edistää syrjintää paikallisella ja alueellisella tasolla.

Kainuun kotouttamisohjelmasta haluttiin poistaa kokonaan sen visio eli konkreettinen kuva tulevaisuudesta. Lisäksi muutosvaatimuksina korostui maahanmuuttajien suomen kielen osaaminen.

Kokonaan poistettavaksi esitettiin muun muassa seuraavat kohdat: ”Rasismin suhteen kaikessa toiminnassa Kainuun alueella tulee olla nollatoleranssi”, maininta paperittomista sekä tilastotieto rasististen rikosilmoitusten yleisyydestä Kainuussa. Lisäksi Kajaanin valtuustossa jätettiin aloite, missä vaadittiin kaupunkia luopumasta ”Olen antirasisti” -kampanjasta.

Rasismi näkyy yhteiskunnan ja kainuulaisten arjessa erilaisina viharikoksina, vihapuheena sekä syrjintänä. Rodullistaminen on ilmiö ja prosessi, josta seuraa rasismia. Rodullistamisen prosessin kautta ihmiseen liitetään yhteiskunnan toimesta ihonvärin tai etnisen taustan vuoksi erilaisia olettamuksia ja ennakkoluuloja.

Rodullistamiseen liittyvillä ajattelu- ja puhetavoilla pyritään yksilön tai ryhmän väitetty ominaisuus esittämään olemuksellisena tai muuttumattomana. Esimerkiksi vaatimus suomen kielen hyvästä tai täydellisestä hallinnasta asettaa osan ihmisistä alisteiseen asemaan.

Kaikki luottamushenkilöt eivät näytä muistavan, että Suomi on jo vuonna 1970 ratifioinut kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Sopimuksen keskeinen tavoite on ehkäistä rasismia kaikin mahdollisin keinoin.

Elokuussa 2021 julkaistun Suomen raportin mukaan edelleen ihonväriin perustuva syrjintä vaikuttaa Suomessa olevan varsin yleistä. Myönteistä on, että suomalaisten asenteet ovat muuttuneet suvaitsevaisemmiksi vähemmistöjä, vammaisia henkilöitä ja ikääntyneitä kohtaan.

Ihmisoikeudet ovat jakamattomia eli yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia. Epäkunnioittavaan käytökseen puuttuminen kuuluu sinulle, minulle ja meille.