Avainsana-arkisto: lean

Miksi työpaikan vaihto kannattaa?

Vastaa

(julkaistu alun perin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen blogissa 18.6.2021)

Sain keväällä 2021 yllättävän puhelun. Kajaanin ammattikorkeakoulussa oli käynnistynyt sosiaalialan jatkuvan oppimisen kehittämishanke ja syksyllä 2021 käynnistyy sosionomikoulutus. Kiinnostaako vaihtelu? Hain paikkaa ja kolmea viikkoa myöhemmin aloitin projektiasiantuntijana. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä myönsi virkavapaata tulosaluejohtajan virasta, joten sain erinomaisen mahdollisuuden tutustua uuteen työhön luottavaisin mielin. Toimiva sijaisketju mahdollisti nopean siirtymisen. Kahden kuukauden jälkeen minulta on useampi ihminen kysynyt, kannattiko?

Tähän mennessä olen löytänyt neljä perustelua työpaikan vaihdolle:

  1. katsot ja näet asiat eri tavalla

Erilaiset teoriat, käsitteet ja kehykset vaikuttavat siihen, miten näemme maailman. Kun tavoitteemme muuttuvat, huomaamme eri asioita (ks. Mattila 2020). Havahduin siihen, että esimerkiksi tieteen rahoitusta leikataan ja heikennetään. Maailmassa on paljon muutakin kuin sote ja kuntatalous! Samalla on tullut hyvä syy lukea oman alan ammattikirjallisuutta huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kirjallisuus on avartanut ymmärrystäni ja tuonut uusia ideoita niin uuteen kuin vanhaan työhön.

  1. tapaat uusia ihmisiä, saat uusia ystäviä ja ideoita

Olen saanut tavata useimmat uusista työkavereistani myös kasvokkain, vaikka lähimpien työkavereiden kanssa työskentely on ollut etäyhteyksien varassa. Vastaanotto ja suhtautuminen uuteen työyhteisöön on ollut mutkatonta, reilua ja luontevaa.

H5P, digitaaliset innovaatiohubit, DevMoodle, ydinkompetenssit, jatkuva oppiminen, Power Automate… Moni edellä mainituista asioista ja käsitteistä oli minulle täysin vieraita vielä kaksi kuukautta sitten. Kajaanin ammattikorkeakoululla on käytössään nykyaikaiset työvälineet ja sovellukset, mitkä ovat merkittävästi helpottaneet ja tehostaneet työskentelyä. Samalla huomasin pudonneeni syvään päätyyn myös kansainvälisen yhteistyön osalta. Pintaraapaisuna olen päässyt kuulemaan, minkälaisia opetuskäytäntöjä korona on tuonut eri kumppaniyliopistoihin ja minkälaisia innovaatiohubeja kehitetään Suomeen ja Euroopan Unioniin.

  1. huomaat eroja ja samankaltaisuuksia työkulttuurissa

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tapana pitää videoneuvotteluissa ja etäkokouksissa videokuva päällä pääsääntöisesti koko kokouksen ajan, ellei verkkoyhteydessä ole teknisiä ongelmia. Kun olin jo tottunut kasvottomaan verkkokeskusteluun, tämä virkisti kummasti.

Yhdistävä tekijä vanhan ja uuden työmaan välillä on ns. turha häly, vaihtelu ja melu (”Noise”, ks. Kahneman ym. 2021), joka näkyy esimerkiksi ihmisten päätöksenteossa. Kun ymmärtää, että vaihtelu on luonnollista ja sitä on mahdollista vähentää, helpottuu kaikkien elämä (ks. Torkkola 2016).  Ammattikorkeakoulussa ”päätöksenteon hygieniaa” (ks. Kahneman ym.) voidaan lisätä valmiilla verkkokurssipohjilla, ohjeilla ja algoritmeilla, mitkä vähentävät tai keventävät yksittäisten ihmisten tai ryhmien päätöksentekoa. Sama perusajatus sisältyy esimerkiksi tarkistuslistoihin (ks. http://isonetti.blogspot.com/2020/11/voiko-tarkistuslista-muuttaa-maailmaa.html). Vakioinnilla pyritään siis löytämään tällä hetkellä paras tapa tehdä työtä.

Samat työkalut toimivat usein myös eri tehtävissä, kuten A3-ongelmanratkaisumalli (ks. Torkkola 2016) toi erääseen isyyteen liittyvän hankeidean valmisteluun selkeyttä ja kirkasti hankkeen valmistelua. Projektien hallinta ja salkunhallinnan pilvipalvelu ovat konkreettisella tavalla tehneet näkyväksi sen, miten työtä voi tehdä näkyväksi organisaation strategiaa edistäen.

  1. elät vain kerran ja vaihtelu virkistää

Kahden sukupolven jälkeen kukaan ei muista nimeäsi, joten kannattaa miettiä mihin vähäisen aikansa käyttää maallisen vaelluksen aikana. Syksy 2020 jäi koronan lisäksi sen takia mieleen, että hyvin lyhyellä aikavälillä sekä kollegani että aikaisempi alaiseni menehtyivät hyvin lyhyellä aikavälillä. Kuoleman läheisyys käynnistää aina pohdinnan elämän tarkoituksesta, sen kesken jäännistä ja valinnoista. Ehkä suurin muutos on kuitenkin tapahtunut minussa itsessäni. Nykyinen työ on vähemmän stressaavaa, minkä suorat vaikutukset olen havainnut jokapäiväisessä arkielämässä. Aamuisin ja iltaisin ei enää väsytä niin paljoa.

Kirjallisuus:

Mattila, A. (2020). Ratkaisu: Ajattele toisin. WSOY.

Kahneman, D., Sibony, O. & Sunstein, C. (2021). Noise: A Flaw in Human Judgment. William Collins.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Media.

Mitä sosiaali- ja terveydenhuolto voi oppia kilpapyöräilystä?

Vastaa

Vuonna 2010 Iso-Britannian kilpapyöräjoukkueelle (Team Sky) asetettiin iso tavoite – Ranskan ympäriajon voittaminen. Yksikään britti ei kilpailua ollut voittanut ja tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2015 kilpailun voittaja on Team Sky.

Joukkueen kehittämistoiminta oli yksinkertaista: kaikki pyrkivät yhden prosentin paranemiseen kaikessa toiminnassa, mikä liittyy pyöräilyyn. Tämän jatkuvan parantamisen taustalla oli yksinkertainen ajatus siitä, että useat pienet parannukset johtavat merkittäviin muutoksiin.

Ruokavalion, harjoitusohjelman, ergonomian ja renkaiden lisäksi joukkue teki muutoksia myös kaikkialla muualla. Urheilijat alkoivat nukkua hotelleissa omien tyynyjen kanssa, paransivat käsihygieniaa sekä vertailivat liikuntageelejä.

Team Sky voitti Ranskan ympäriajon vuonna 2012 ja uudestaan vuonna 2013. (Clear 2015)

LEAN-kehittäminen Kainuun uuden sairaalan suunnittelussa

Kilpapyöräilyssä joukkueen menestymiseksi käytettiin yksinkertaista jatkuvan parantamisen periaatetta, jota hyödynnetään niin autoteollisuudessa, palvelutuotannossa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällä hetkellä uuden sairaalan suunnittelussa yhdeksi keskeiseksi ajattelutavaksi suunnittelutyössä on valittu Lean.

Lean voidaan määritellä systemaattiseksi tavaksi tunnistaa ja poistaa hukkaa (eli arvoa tuottamatonta toimintaa) jatkuvalla virtauksen parantamisella ja keskittymällä asiakkaan tarpeisiin tavoitellen täydellisyyttä. Lean voidaan ymmärtää sekä yksittäisiksi kehittämistoimenpiteiksi että laajempana filosofiana.

Lean työskentelystä on paljon hyötyä sekä suunnittelussa että käytännössä. Pelkästään Kainuun uuden sairaalan suunnittelussa on tunnistettuja valtava määrä erilaisia hukkatekijöitä ja erilaisia kehittämistoimenpiteitä on kirjattu lähes 400. Työyhteisöissä on jo käytännössä toteutettu erilaisia käytännön kehittämistoimia, jotka vähentävät turhaa työtä. Tämä kaikki jo ennen kuin uuden sairaalan varsinaisia rakennustöitä on aloitettu.

Kaizen työpaja ja työryhmätyöskentely järjestettiin myös Kainuun soten johdon päätöksentekoprosessista keväällä 2015. Työpaja teki näkyväksi yli 50 erilaista tunnistettua hukkatekijää, jotka osaltaan hidastavat päätöksentekoa, aiheuttavat päällekkäistä työtä ja heikentävät päätösten toimeenpanoa. Työpajan työmenetelmillä lisääntyi myös ymmärrys toisten työntekijöiden merkityksestä kokonaisuuden kannalta.

Lean-menetelmiä tullaan hyödyntämään jatkossakin osana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja aiheesta tullaan järjestämään täydennyskoulutusta. Minkälaisia kokemuksia sinulla on Lean-menetelmistä omassa työyhteisössäsi?

Inpiraation lähteitä:

Clear, James. 2015. This Coach Improved Every Tiny Thing by 1 Percent and Here’s What Happened. http://jamesclear.com/marginal-gains. Viitattu 30.4.2015

Modig, Niklas & Åhlström, Pär. 2013. Tätä on lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Tukholma: Rheologica Publishing.

Mäkijärvi, Markku. 2010. Lean-menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa – kokemuksia ja haasteita HUS:ssa.