Vuokralääkärien korkeat ansiot ovat olleet julkisessa keskustelussa myös tänä syksynä. Vuokralääkäri-ilmiötä on verrattu ”lehmänkauppamarkkinoihin”, joissa palveluntuottajan vaikutusvalta on suurempi kuin palvelun rahoittajan tai asiakkaan vaikutusvalta (mm. Lehto & Tynkkynen 2013). Vuokralääkärien ansioiden taivastelun sijaan tulee perehtyä ongelman juurisyihin.
Perusterveydenhuollon vuokralääkärijärjestelmän markkinoiden syntyessä henkilöstön vuokrausyritykset pääsivät sanelemaan myynnin ehdot julkiselle tai kunnalliselle organisaatiolle. Taustalla on lääkäreiden rekrytointiongelmia kunnallisiin virkoihin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.
Samalla erikoissairaanhoidon erikoisalojen lääkärit ovat päässeet sanelemaan työehtojaan, kun uhkauksena on ollut siirtyminen yksityiselle sektorille. Esimerkiksi Kainuun alueella on useita paikallisia sopimuksia, joissa korvaukset ja palkkiot ovat työehtosopimusta korkeammalla tasolla. Tämän vuoksi markkinoiden epäonnistuminen terveydenhuollossa nostaa palveluiden järjestämisen kustannuksia monin tavoin sekä ostopalveluissa että hyvinvointialueen omassa tuotannossa.
Väestön ikääntyminen lisää entisestään terveyspalveluiden kysyntää ja kustannuksia. Terveydenhuollon resurssit eivät ole rajattomat. Tällöin keskeinen kysymys on, mitä kaikkea sisältyy julkisin varoin rahoitettaviin terveyspalveluihin. Syyllisten etsimisen sijaan nyt on aiheellista käydä laajaa julkista keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista. Viimesijainen vastuu päätöksenteosta on vaaleilla valituilla päättäjillä.
Kainuun hyvinvointialueella ja muilla hyvinvointialueilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa kilpailutilanteeseen ja markkinoihin. Esimerkiksi suuret kokonaisulkoistukset suosivat suuria yrityksiä. Julkisen terveydenhuollon työvoiman heikko saatavuus ja epäonnistuminen työntekijöiden rekrytoinnissa ylläpitää vuokratyövoiman käyttöä. Samalla yksittäiset vakuutusyhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa terveyspalveluihin. Pienten väestöpohjan alueilla ei aina ole tilaa uusille yrityksille. Markkinoiden toimivuus vaatii kuitenkin riittävästi kilpailua. Asiakkaan valinnanvapaus ei voi toteutua, jos markkinoilla ei ole useita toisistaan riippumattomia palveluntuottajia.
Kilpailun lisääntyminen ja toimivuus terveyspalveluissa sisältää useita mahdollisuuksia. Palveluiden laatu ja saatavuus paranevat ja samalla syntyy uusia palveluiden tuottajia ja pk-yrityksiä. Kilpailun luoma uhka parantaa samalla myös julkisten toimijoiden elinvoimaa.
Kainuussa kolmen vuoden sopeuttamistarpeeksi on arvioitu jopa 27 miljoonaa euroa (ks. THL alueellinen asiantuntija-arvio 2023). Kainuussa on tämän vuoksi syytä lisätä julkista keskustelua palveluiden priorisoinnista ja tuoda julkiseen päätöksentekoon myös ikäviä päätösehdotuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoiden kilpailua ja toimivuutta tulee lisätä nykyistä enemmän. Vuokralääkärien syyllistämisen sijaan tulisi kysyä päättäjiltä, miksi tilanteen on sallittu jatkua näin pitkään.
Vuokratyövoiman kysyntään vaikuttaa myös sote-palvelujärjestelmään liittyvät päätökset. Palvelujärjestelmän ja palveluiden priorisoinnin lisäksi monia palveluja on mahdollista digitalisoida. Myös työoloihin ja työn organisointiin pitää kiinnittää huomiota.
Matti Heikkinen 
Jätä kommentti